Kulttuuripoliittinen selonteko on visio, jonka toteutuminen vaatii rakenteellisia uudistuksia

Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi laajasti kulttuurialalta lausuntoja kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksesta, ennen kuin se viedään eduskuntaan. Lausunnon yhteydessä pyydettiin tekemään toimenpide-ehdotuksia, joilla selonteon tavoitteita viedään eteenpäin. 

Tiedotuskeskuksen lausunnossa korostuvat sirkus- ja tanssialan kannalta oleelliset toimenpidekokonaisuudet ja -ehdotukset: kulttuurin perusta ja rakenteiden uudistaminen, kulttuurin ja taiteen tekijät, toimintaympäristön vakauttaminen ja luovan talouden rahoituksen kehittäminen sekä kansainvälistymisen tukeminen.

Rahoituksen parantumiselle ja tukimuotojen muutokselle on asetettava konkreettisia tavoitteita

Kukoistavan toimintaympäristön saavuttaminen on ensisijaista selontekoluonnoksen vision ja monien siihen sisältyvien tavoitteiden toteutumisen kannalta.

Tavoite kulttuurin ja luovien alojen julkisen rahoituksen ja rakenteiden parantumisesta vuoteen 2040 mennessä niin, että luovan talouden osuus bkt:stä kaksinkertaistuu, on ehdottoman kannatettava. Toimenpideohjelmassa on asetettava konkreettiset ajalliset ja määrälliset tavoitteet eri rahoitusten kasvulle sekä tukimuotojen ja rakenteiden muutokselle.

Tiedotuskeskus huomauttaa, että jos T&K/Business Finland -rahoitus on aidosti tarkoitettu koko taide- ja kulttuurialalle, olisi rahoitusta voitava saada tietyin edellytyksin myös ydintoimintaan. Sen kategorisesti pois sulkeminen kertoo siitä, ettei ymmärretä taiteen tekemisen prosessia. Taiteen tekeminen ja tuotanto itsessään ovat usein uutta luovaa ja innovatiivista toimintaa.

Rakenteellisia uudistuksia kaivataan tukijärjestelmään

Kestävämmän ja uudistuvan toimintaympäristön perustaksi tarvitaan rakenteellisia uudistuksia. Tiedotuskeskus ehdottaa esittävien taiteiden alalle esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:

• Tukijärjestelmää tulisi kehittää niin, että taiteellisen lahjakkuuden tukemisen (henkilökohtaiset apurahat) jälkeen keskityttäisiin taiteilijoiden edustamien yhteisöjen rahoittamiseen kolmiportaisesti. Kolmitasoinen avustusjärjestelmä kannustaisi yhteisöjä kehittämään toimintaansa ja kasvamaan vaiheittain. Taiteellisen ja organisatorisen kehittymisen myötä toiminta-avustus voisi nousta tai laskea seuraavalle tasolle. Toiminta-avustuksen piiriin tulisi myös päästä nykyistä aiemmin. 
• Kiertuetoimintaa tulee edistää niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Kotimaan kiertuetoiminta lisää taiteiden monipuolista saatavuutta eri puolilla Suomea, kehittää taiteilijoiden työllistymistä omassa ammatissaan, parantaa taiteen laatua ja yleisösuhdetta, luo osaamista kansainvälistä esitystoimintaa varten ja on kestävä osa esittävän taiteen arvoketjua, jossa nykyisin esitysten tuotantoinvestointi ei saa juurikaan jatkoa esitystoimintana. 

Kulttuurin perusta tulevaisuuskestäväksi

Lapset ja nuoret nousevat selontekoluonnoksessa kiitettävästi esille. Taidekasvatus, esitysten kokeminen ja harrastustoiminta tuottavat tulevia kulttuurinkuluttajia (yleisöä), tulevia taiteentekijöitä ja luovan alan muita ammattilaisia sekä parempaa yhteiskuntaa, osallisuutta, integraatiota, sosiaalista, henkistä ja fyysistä hyvinvointia. 

Kulttuurin perustan kestävyyden takaamiseksi Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ehdottaa seuraavia toimenpiteitä:

• Opetussuunnitelmassa esittävät taiteet olisi nostettava muiden taideaineiden rinnalle
• Taidetestaajat-ohjelma tulisi vakinaistaa 
• Harrastamisen Suomen mallia olisi edelleen kehitettävä laadullisesti siten, että siihen sisältyy entistä paremmin mukaan taiteiden harrastusmahdollisuus ja saavutettavuus myös eri väestö- ja erityisryhmille.

Taiteen ja kulttuurin kestävää perustaa luodaan myös alojen koulutuksella. Taide- ja kulttuurialojen ja koulutettavien määrän on elettävä ajassa, tiedotuskeskus huomauttaa. Joillekin aloille koulutetaan jo liikaa, mutta toisilla, kuten sirkusalalla, ei kouluteta riittävästi opettajia tai muita ammattilaisia, eikä yliopistotasoista koulutusta ole Suomessa saatavilla lainkaan.

Kansainvälistyvä kulttuuri

Tiedotuskeskus kiittää, että selonteossa kansainvälisyys on määritelty yhdeksi neljästä päätavoitteesta. 

Suomessa toimivat tanssi- ja sirkustaiteilijat ja -ryhmät ovat epäedullisessa asemassa kansainvälisillä markkinoilla paitsi maantieteellisesti myös rahoituksen puolesta, muistuttaa tiedotuskeskus. Suomesta puuttuu kattava julkisen rahoituksen matkatukijärjestelmä, jolla riittävästi tuettaisiin taiteilijoiden ja ryhmien ulkomaille suuntautuvia esitysvierailuja. 

Kansainvälisyys tarkoittaa myös vastavuoroisuutta. Mikäli kotimaisten esitysten halutaan kiertävän kansainvälisesti, on tuotanto- ja esitystahoilla oltava valmius ja halukkuus vastaanottaa kansainvälisiä esityksiä. Kansainvälisten esitysten tuominen Suomeen helpottuisi merkittävästi, mikäli Suomessa olisi kansallisia järjestelmiä kiertämiseen. 

Kansainvälistyvän kulttuurin toteutumiseksi tiedotuskeskus kannattaa seuraavia toimenpiteitä: 

• Poikkihallinnollisen kansainvälisyysstrategian laatiminen on aloitettava nopeasti.
• Kansainvälistymisen tukirakenteita on vahvistettava ja rahoitusinstrumentteja kehitettävä erilaisille kansainvälistymistä edistäville toiminnoille.

Kun puhutaan kulttuuriviennin painopisteistä, tavoitteista ja keinoista ja toteutetaan ekosysteemejä vahvistavia toimenpiteitä, eri taidealojen erityispiirteet on otettava huomioon, painottaa Tiedotuskeskus.

Lisäksi kotimaan rakenteiden kehittäminen on yhteydessä kansainvälistymiseen. Kansallinen kiertuejärjestelmä edistäisi yhteistyötä myös kansainvälisten tai alueellisten (esim. Pohjoismaat) kiertueverkostojen kanssa, ja kansainvälisiä esityksiä voitaisiin nähdä muuallakin kuin pääkaupunkiseudulla.