Kansainvälistä aineettoman kulttuuriperinnön päivää vietetään ensimmäistä kertaa 17.10.2024. Unescon yleiskokouksen valitseman juhlapäivän tavoitteena on esitellä elävän perinnön monimuotoisuutta ja rikkautta sekä lisätä tietoisuutta sen suojelun merkityksestä.
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksessa on mukana jo 183 maata ja Suomi on ollut mukana vuodesta 2013. Osana sopimusta kaikissa sen jäsenmaissa laaditaan aineettoman kulttuuriperinnön luetteloita. Luettelointi on työkalu, jonka avulla voidaan tunnistaa, kuvata ja välittää tietoa elävästä perinteestä. Aineetonta kulttuuriperintöä luetteloidaan sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Suomen kansallisessa luettelossa ovat mukana sirkuskulttuuri sekä tanssikulttuurin edustajina lavatanssit, kansanomainen paritanssi ja tanssisoitto ja purpuritanssi Kokkolan seudulla. Tanssikulttuuria sisältyy myös suomalaiseen tangoon.
Keskeistä Unescon sopimuksessa on, että erilaiset yhteisöt ja perinteen harjoittajat voivat itse tuoda perintönsä mukaan aineettoman kulttuuriperinnön vaalimista tukevaan työhön. Suomessa luetteloinnin polku alkaa Elävän perinnön wikiluettelosta, josta löytyy jo yli 240 kohdetta. Elävän perinnön kansallisessa luettelossa on 86 kohdetta. Siihen nimeämisestä vastaa opetus- ja kulttuuriministeriö.
Aineeton, elävä kulttuuriperintö ympäröi kaikkia meitä kaikkialla. Se on mukana arjen käytännöissä ja juhlaperinteissä, suullisessa perinteessä ja ruokakulttuurissa, kädentaidoissa ja esittävissä taiteissa. Erilaiset perinteen muodot siirtyvät sukupolvelta toiselle, kehittyvät ja muuntuvat yhteiskunnan muutoksien mukana.
Perinnön kehittyminen ja siirtyminen uusille sukupolville on elinehto aineettoman kulttuuriperinnön elinvoiman säilymiselle. Unescon yleissopimuksen keskeinen tavoite on aineettoman perinnön suojeleminen ja vaaliminen, jota tehdään harjoittamalla, välittämällä, tallentamalla, tutkimalla ja elvyttämällä.
Unescon aineettoman kulttuuriperinnön sopimuksen toimeenpanoa Suomessa koordinoi Museovirasto. Suomessa on laaja kirjo suojelutyöhön osallistuvia toimijoita ja tuhannet kansalaisjärjestöt ja muut kansalaisyhteiskunnan toimijat ovat mukana aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisessa.
Elävän perinnön kansalliseen luetteloon päässeitä kohteita on mahdollista ehdottaa edelleen Unescon aineettoman kulttuuriperinnön kansainväliseen luetteloon. Unesco ylläpitää kahta aineettoman kulttuuriperinnön luetteloa sekä hyvien suojelukäytäntöjen rekisteriä. Luetteloituna on kaikkiaan yhteensä 730 kohdetta 145 maasta.