Suurin osa tanssin ja sirkuksen yhteisöistä saa rahoituksensa julkisesta taiteen ja kulttuurin tuesta sekä yksityisten säätiöiden apurahoista oman toiminnan tuottojen lisäksi. Leikkauspaineiden varjostaessa valtion rahoituksen tulevaisuuden näkymiä on kiinnostavaa tarkastella, millaiselle taidelähtöiselle toiminnalle voisi löytyä rahoitusta tyypillisten rahoituslähteiden ulkopuolelta.
Kysyimme tanssin ja sirkuksen toimijoilta, millaisista rahoituslähteistä heillä on kokemuksia, ja saimme parikymmentä vastausta. Vastaajat olivat valtionosuusrahoitteisia tai valtion toiminta-avustusta saavia yhteisöjä. Valtaosa vastanneista kertoi saaneensa tähän asti vain tavanomaista taiderahoitusta – ministeriöltä, Taikelta, kotikunnalta tai yksityisiltä säätiöiltä.
Moni myös totesi vastauksessaan, että hanketoiminnan vaatimuksiin on vaikea venyä. “Meillä ei ole resursseja nykyisenkään toiminnan kunnolliseen ylläpitämiseen saati osallistumiseen hankkeeseen, johon täytyisi olla omarahoitusosuutta ja lisätyövoimaa.” Taidealan perusrahoituksen turvin voi olla vaikea vahvistua niin, että kehityshankkeiden pyörittäminen normitoiminnan rinnalla tuntuisi mahdolliselta. Hanketoiminnassa fokus on myös laajempaa joukkoa hyödyttävän asian kehittämisessä yksittäisen yhteisön työskentelyn sijaan.
Muutamilla vastanneista kuitenkin on kokemusta hankkeista, joihin on saatu alueellisia kehitysrahoituksia, pohjoismaista rahoitusta tai EU-rahaa. Mainituksi tulivat AKKE-, Leader– ja muut aluekehitysrahoitukset, EU:n taiteelle ja kulttuurille suunnatut rahoitukset (Luova Eurooppa, Perform Europe ja Culture Moves Europe) sekä pohjoismaiset rahoitukset. Myös NextGenerationEU -elvytysrahoitus, ESR+ ja THL:n hallinnoima terveyden edistämisen rahoitus mainittiin.
Mitä hanketoiminnan kehittäminen ja hankkeiden pyörittäminen vaatii taideyhteisöltä? Millaisin edellytyksin esittävissä taiteissa voisi hyödyntää maakunnallista rahoitusta? Millaisia kokemuksia toimijoille on kertynyt taiderahoituksen ulkopuolisesta rahoituksesta? – Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia tammikuun verkkokeskustelussa, johon kutsumme mukaan tanssin ja sirkuksen toimijoita. Ilmoittaudu 12.1. pidettävään keskusteluun →
Mitä ihmeen aluerahoituksia?

Maakunnallisella rahoituksella tarkoitetaan maakuntien liittojen kautta jaettavaa kehittämis- ja hankerahoitusta, jolla toteutetaan alueellisia strategioita, elinkeinopolitiikkaa ja kulttuurista kehitystä. Vaikka maakuntien liitot eivät ensisijaisesti ole taiderahoittajia, niiden rahoitusohjelmissa voi olla linjoja, joihin taide- ja kulttuurihankkeet voivat sopia, etenkin jos hankkeissa on aluekehittämisen, yhteisöllisyyden, matkailun, luovan talouden tai osaamisen kehittämisen elementtejä. Monissa maakuntastrategioissa luovat alat ja kulttuuri on nostettu elinkeinolliseksi ja identiteettiä vahvistavaksi voimavaraksi. Ely-keskusten kautta kanavoitavissa rahoituksissa on maakuntakohtaisia painotuksia.
Maakunnallinen rahoitus koostuu kansallisesta aluekehittämisrahoituksesta (kuten AKKE), maakuntaliittojen hallinnoimasta EU-rahoituksesta (kuten EAKR ja Interreg) sekä maakuntien omista strategisista erityisrahoituksista. Kulttuurialan hankkeet sopivat näistä useimpiin, kunhan painotus on kehittämisessä eikä yksittäisen taiteilijan työskentelyssä.
Alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukeminen AKKE-rahoituksesta löytyy tietoa kunkin maakunnan omilta sivuilta. Rahoitusmuoto ei todennäköisesti jatku.
Leader ei oikeastaan ole yksittäinen rahoitusinstrumentti, vaan EU:n maaseudun kehittämisohjelman toteuttamismalli ja toimintatapa, jolla kanavoidaan paikallisten Leader-ryhmien myöntämää rahoitusta erilaisiin hankkeisiin. Toiminta perustuu ajatukseen asukkaista oman alueensa parhaina asiantuntijoina ja kehittäjinä. Leader on siis tapa hallinnoida rahoitusta, vaikka arkikielessä sitä kutsutaan myös rahoitukseksi. Suomessa toimii 53 Leader-ryhmää.
Toistaiseksi Leader-toiminnan päärahoitus tulee EU:n maaseuturahastosta, ja siksi pääosa hankkeista on toteutettu maaseudulla. Leader-toimintaa voi kuitenkin toteuttaa missä vain, sekä kaupungeissa että maaseudulla. Leader-rahoitettua toimintaa on toteutettu kaupunkialueilla Kotkassa, Kouvolassa, Imatralla, Porvoossa, Lohjalla, Salossa, Turussa ja Porissa. Toimintaa kaupungeissa on rahoitettu pääosin Euroopan sosiaalirahaston varoin.
Lisätietoa
Verkkokeskustelu: Kokemuksia alueellisista rahoituksista 12.1.2026
Koulutusta luovien alojen rahoituksesta tarjoaa mm. Humanistisen ammattikorkeakoulun eli Humakin valtakunnallisesti toimiva luovien alojen yrityspalvelu Creve.
