”Hankemaailma on erilainen kuin taidemaailma” – Tanssin ja sirkuksen toimijoiden kokemuksia alueellisesta rahoituksesta

Leader on EU:n maaseudun kehittämisohjelman toteuttamismalli ja toimintatapa, jolla kanavoidaan paikallisten Leader-ryhmien myöntämää rahoitusta erilaisiin hankkeisiin. Toiminta perustuu ajatukseen asukkaista oman alueensa parhaina asiantuntijoina ja kehittäjinä. Näin ollen Leader-hankkeet alkavat oman toimialueen Leader-toimiston kontaktoinnilla ja hankeidean kehittämisellä yhteistyössä heidän kanssaan.

Toisin kuin taiteen apurahoissa ja avustuksissa, joissa painopiste on taiteen tekemisessä, on EU-rahoitteisissa hankkeissa painopiste kehittämisessä – jonkin yleisemmän puutteen tai ongelman ratkaisemisessa hanketoiminnan avulla. Leaderistä on mahdollista saada tukea esimerkiksi yleishyödylliselle kehittämiselle, investointiin sekä yrityksen kehittämiseen.

Suomessa toimii 53 Leader-ryhmää. Ne laativat strategian oman alueensa kehittämiseksi ja valitsevat rahoitettavat hankkeet. Rahoitus muodostuu EU:n maaseuturahoituksesta sekä valtion ja kuntien rahoituksesta.

Taide, kulttuuri ja luovat alat huomioidaan Leader-ryhmien strategioissa. Useissa korostuu kyläkulttuuri tapahtumineen sekä paikallinen kulttuuriperintö, koska nämä sopivat luontevasti maaseudun ja kylien kehittämistoimintaan.

EU:n maaseuturahoitusta saaneita kulttuuria edistäviä hankkeita on rahoitettu Leader-ryhmien kautta yli 3 000 kappaletta viimeisen kymmenen vuoden aikana. On suuri kirjo siinä, millaisena kulttuuritoiminta tuetuissa hankkeissa ilmenee. Keskustelimme tanssi- ja sirkustoimijoiden kanssa heidän kokemuksistaan alueellisista kehitysrahoituksista.

EU-rahoituksen parhaimpiin puoliin kuuluu vuoropuhelu rahoittajan kanssa

Leader-rahoitus on suunnattu maantieteellisesti tarkasti rajatuille alueille. Kaupunkien keskusta-alueet eivät ole mukana. “Karttoja kannattaa tutkia tarkkaan Leader-hanketta suunnitellessa”, kertoi Lumo Companyn taiteellinen johtaja Hanna Moisala.

Ouluun ankkuroitunut nykysirkusryhmä Lumo Company on nyt puolivälissä Leader-rahoitteisessa Taide Matka -hankkeessaan. Viime kesänä on jo toteutettu 18 esityskerran kiertue Pohjois-Pohjanmaan kylissä sekä avattu Jäälin yrityskylässä residenssi- ja harjoitustila, joka on avoin kaikille esittävän taiteen tekijöille. Ensi kesänä on tulossa vielä toinen kyläkiertue.

Lumo Companya rohkaisi hakuprosessissa eteenpäin esimerkit aiemmista Oulun Seudun Leaderin rahoittamista taideorganisaatioiden tekemistä hankkeista. Yleishyödyllisten hankkeiden tavoitteista löytyi paljon tarttumapintaa, johon oman hankkeen saattoi kiinnittää. Tällaisia tavoitteita Oulun seudun Leaderin strategiassa olivat mm. yhteisöllisyyden vahvistaminen ja maaseutualueiden asumisviihtyvyyden lisääminen. Oli myös helpottavaa ymmärtää, että rahoitusta saattoi saada 80 %:iin hankkeen kuluista. Lumo Company ideoi hankkeen, joka tuo taiteen lähelle ihmisiä tarjoamalla maksuttomia esityksiä, osallistavia työpajoja ja yhteisiä kulttuurisia kokemuksia kyläyhteisöissä.

Leader-hakemus tehdään Hyrrässä, joka keskustelun osallistujien kokemuksen perusteella on melko jäykkä ja byrokraattinen järjestelmä. Leader-tuki maksetaan usein jälkikäteen toteutuneiden kustannusten perusteella ja maksatukseen voi kulua aikaa, mikä voi aiheuttaa likviditeettiongelmia. Kaupungilta tai kunnalta saatava siltarahoitus voi auttaa pientä organisaatiota näissä kysymyksissä.

EU-hankkeen byrokratian työmäärä voi olla haastava pienelle yhdistykselle. Jo hakemusvaiheessa kannattaa miettiä tarkkaan, miten kulut hakemuksessa erittelee, koska summia ei jälkikäteen pysty muuttamaan. Neuvoja ja apua saa Leaderin yhteyshenkilöltä.

Hakuprosessin hyvänä puolena Hanna Moisala piti sitä, että Leader-ryhmän yhteyshenkilöltä sai palautetta ja täydennyspyyntöjä, mikä ei muissa rahoitushauissa ole ollenkaan tavallista. Hakemusta rakennettiin siis vuorovaikutuksessa rahoittajan kanssa. Palkitsevaa Leaderiin liittyvässä yhteisöllisyydessä on Lumo Companyn näkökulmasta ollut myös se, että hankkeen ulkopuolisiinkin kyliin on syntynyt yhteyksiä ja kyläkiertuetta on voinut laajentaa.

Paikallisen yhteisön ja sen tarpeiden tunteminen on tärkeää Leaderissa

Oulun seudulla toimivalla taideorganisaatio TaikaBoxilla on kokemusta kahdesta Leader-hankkeesta, kahdesta Luova Eurooppa -hankkeesta sekä tänä vuonna alkaneesta ESR+ -hankkeesta. Leader-rahoitetut hankkeet, Warjakan tarinat – lisätty todellisuuskokemus ja -galleria – pilotti (2018–19) ja Kalamaja-taidetilan kunnostus (2023–24), ovat olleet TaikaBoxin tyypillisen taiteellisen toiminnan ulkopuolisia projekteja. Niissä oli kyse investoinneista ja kehittämisestä, joiden avulla on rakennettu taiteellisessa toiminnassa tarvittavaa infraa niin, että se hyödyttää myös ulkopuolisia toimijoita.

TaikaBox ry:n taiteellinen johtaja Tanja Råman kertoi, että Oulun Seudun Leaderissa on oltu kiinnostuneita maaseutualueen elinvoiman kehittämisestä useita toimijoita yhteen tuoneilla hankkeilla. TaikaBoxin toteuttamissa hankkeissa on yhdistynyt asiantuntemusta sekä taiteen että teknologian aloilta. Tärkeää on ollut myös se, että hanke on pohjautunut paikalliseen tarpeeseen ja tukenut paikallisia strategisia painopisteitä.

EU-rahoitushauissa on perusrakenne, jossa pitää selkeästi määritellä ongelma, jota hankkeella lähdetään ratkaisemaan. Pelkästään taiteen tekeminen ei riitä rahoituksen saamiseksi. Hakemuksessa on tärkeä tuoda esiin myös alueen tuntemustaan.

Tanja Råmaninkin mukaan EU-rahoitus on byrokraattista ja vaativaa, mutta onneksi sitäkin pystyy oppimaan. “Leaderissa hakemuksen kirjoittaminen on helpompaa kuin Luova Eurooppa- tai ERS+ -rahoituksessa, mutta maksatukset ovat hankalimmat.”

Kaikissa EU-rahoituksissa on yhteyshenkilö, jonka kanssa voi keskustella ja saada palautetta. Se on merkityksellistä, sillä hankkeet ovat tavanomaista taideprojektia vaativampia.

”Hankemaailma on erilainen kuin taidemaailma. Jos lähtee prosessiin mukaan, on hyvä asennoitua niin, että on oppimassa”, kannusti Tanja Råman. Hän on myös huomannut, että taiteilijanakin omaa osaamistaan voi soveltaa yhteiskunnalliseen kehittämiseen ja ongelmanratkaisuun.

Rahoittajan tavoitteiden selvittäminen ja oikeiden yhteistyökumppaneiden löytäminen on avainasemassa

Alueellisissa rahoituksissa on keskeistä se, että hankkeella vastataan rahoittajan tunnistamaan paikalliseen tarpeeseen. Hakija voi kohdistaa oman toimintansa tietylle maantieteelliselle alueelle, jossa on tarvetta hakijan harjoittamalle toiminnalle – vaikka kyseessä ei olisikaan hakijan kotipaikka.

Alueellisten tarpeiden selvittämisessä auttaa se, että tuntee rahoitusta jakavia toimijoita, kertoi Annika Sillander kokemuksistaan hankerahoituksen parissa Pohjanmaalla. “On olennaista keskustella rahoittajayhteisöjen vastuuhenkilöiden kanssa ja selvittää, millaisia tavoitteita heillä on. – Jos esimerkiksi alueelta puuttuu jollekin kohderyhmälle suunnattua toimintaa, voi rahoitusta saada tällaisen toiminnan kehittämiseen.”

Aiemmin Pohjanmaan tanssin aluekeskuksen toiminnanjohtajana ja nykyisin vapaana tuottajana oman yrityksensä kautta työskentelevä Annika Sillander summasi, että “toteutuneissa hankkeissa on ollut tärkeää oppia tuntemaan ihmisiä, alueen tarpeita ja rakentaa tietämystään ja työtään pitkäjänteisesti”. Avainasemassa on löytää oikeat hankekumppanit, jotka voivat hakea alueellista rahoitusta sellaiseltakin alueelta, joka ei ole oma kotipaikka tai jolla ei itse toimi.

Opi sanoittamaan omat tarpeesi hankekielellä

Kittiläläisellä monitaiteisella, sirkukseen ja musiikkiin keskittyvällä Taiteilijayhdistys Hiljaisuudella on kokemusta useista rahoituksista. Toiminnanjohtaja Jonna Leppänen kuvasi alueiden kestävän kasvun ja elinvoiman tukemisen AKKE-rahoituksen saaneen hankkeen lähtökohtaa niin, että he halusivat myötävaikuttaa Lapin maakunnasta puuttuneen kulttuuristrategian syntymiseen. Sen pohjaksi he loivat alueen taide- ja kulttuuritoimijoiden tarpeita ja osaamista vuosina 2023–24 kartoittaneen hankkeen, jolle saivat rahoituksen Lapin liitolta. Rahoituspäätöksen syntymisessä oli tärkeää, että rahoittajan ja alueen asiantuntijaverkoston kanssa oli tehty yhteistyötä aiemminkin ja keskustelua käytiin myös hakuvaiheessa.

“Hanketoiminnassa ja hakemisessa on olennaista kääntää omat tarpeet hankerahoittajan kielelle ja etsiä oikeat avainsanat”, tiivisti Jonna Leppänen. “Tässä voi olla apua siitä, että valmistelussa on mukana ulkopuolisia asiantuntijoita, joilla on osaamista ja kokemusta aluekehittämisestä”.

Jonna Leppänen nosti esiin, että taidealan yhdistys on epätyypillinen aluerahoituksen hakijana. Hankerahoituksia hyödyntävä taidetoimija on tavallaan kahden erilaisen rahoituslogiikan välissä, mikä voi aiheuttaa haasteita, mutta toisaalta tekee mahdolliseksi sen, että taiteellinen toiminta ja sitä tukeva kehityshanketoiminta kulkevat rinnan.

Vaikka hankerahoituksen koukeroissa on opittavaa taidetoimijoilla, olisi hyvä että hankerahoittajakin ymmärtäisi paremmin taide- ja kulttuurialojen toimintaperiaatteita. Näin vältyttäisiin monilta hallinnollisilta haasteilta ja päästäisiin useammin onnistuneeseen lopputulokseen.