Tanssin aluekeskusten selvitys: Aluekeskusten vaikutus ammattilaisten työmahdollisuuksiin alueilla ja toimeentuloon tanssialalla on ilmeinen

Tanssin aluekeskuksia on tällä hetkellä kuusi eri puolilla Suomea. Ne eivät ole aivan vertailukelpoisia erilaisten rakenteidensa, palvelujensa ja alueellisten erityspiirteiden vuoksi. Niitä yhdistää kuitenkin tavoite ”edistää taide- ja kulttuuripalveluiden tasa-arvoista saavutettavuutta ja saatavuutta sosiaalisesti sekä alueellisesti tanssitaiteen osalta, lisätä tanssitaiteen työskentelymahdollisuuksia omalla alallaan sekä lisätä yhteistyötä ja vahvistaa osaamista” (Opetusministeriö 2004).

Juuri julkaistussa tutkimuksessa kartoitettiin aluekeskusten piirissä toimivien tanssin ammattilaisten työllisyyttä ja työoloja sekä niiden yhteyttä aluekeskusten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, miten aluekeskuksia toivotaan kehitettävän jatkossa.

Selvityksen mukaan aluekeskukset ovat tarjonneet tanssialalla toimiville tukea ja neuvontaa, työskentelytiloja, työmahdollisuuksia ja ammatillista verkostoitumista. Ne ovat myös tuoneet näkyvyyttä tanssitaiteelle alueillaan. Palautteissa korostuu aluekeskusten ratkaiseva merkitys sille, että tanssitaidetta ylipäätään on mahdollista tehdä ja nähdä muuallakin kuin eteläisimmässä Suomessa. 

Tutkimuskyselyyn vastaajista lähes kaksi kolmannesta ilmoittaa aluekeskusten vastaavan alan ammattilaisten tarpeisiin joko erittäin tai melko hyvin. Vastauksissa oli kuitenkin runsaasti vaihtelua alueittain.  

Erityisen tyytyväisiä vastaajat olivat siihen, miten aluekeskusten toiminta on vaikuttanut työuraan: 73 % piti aluekeskuksen vaikutusta työmahdollisuuksiin positiivisena. Yhtä aluekeskusta lukuun ottamatta kaikilla alueilla yli puolet vastanneista arvioi aluekeskuksen vaikuttaneen positiivisesti toimeentuloonsa.

Selvityksen perusteella raportissa esitetään toimenpide- ja kehittämisehdotuksia vaikuttavuuden lisäämiseksi. Keskustelua ja yhteistä näkemystä aluekeskusten roolista tulisi kehittää, ja samalla olisi hyvä sopia aluekeskusten palveluiden minimitasosta: mitä kaikkien aluekeskusten vähintään pitää tarjota, ja millaisia hyviä käytäntöjä ja toimintamalleja on jo olemassa minimitason toteuttamiseksi. Monet vastaajat toivovat resursseja asiantuntevaan ammatilliseen tukeen ja riittävää henkilöstöä palvelujen saatavuuden takaamiseksi.

Kiertuetoiminnan aktivoiminen ja vakiinnuttaminen aluekeskusten välillä, residenssitoiminta ja muu ammattilaisvaihto edistäisivät monia tanssitaiteen rakenteellisia ongelmia. Samalla toki tunnistetaan oman näyttämön puute valtaosalla aluekeskuksista, mikä on yksi este kiertuetoiminnan kehittämiselle. Omien esitystilojen puutteeseen ehdotetaan ratkaisuksi tiiviimpää yhteistyötä paikallisten taidelaitosten kanssa.

Kun tanssitaiteilijoiden työtä kaikkialla leimaa taloudellinen epävarmuus, sinänsä arvostettuun aluekeskuspalkkaan liittyy paljon odotuksia ja toiveita. Yhtäältä toivotaan, että sitä myönnettäisiin etenkin nuorten tanssijoiden tukemiseen, toisaalta halutaan pitempiä työsuhteita, jolloin palkkaa todennäköisesti riittäisi nykyistä harvemmille.

Lähes kaikkiin kyselyssä esiintulleisiin kehittämisideoihin liittyy lisäresurssien tarve. Aluekeskusten rahoituksen epävarmuus, ennakoimattomuus ja aluekohtaiset erot tunnistetaan kehittämistä jarruttaviksi tekijöiksi. Rahoituksen vakiinnuttamiseksi olisikin tehtävä työtä, jotta aluekeskusten vaikuttavuudesta saataisiin koko potentiaali irti.