Tanssivirtaa Tampereella -nykytanssifestivaali 2026 Rūta Ronja Pakalne: The Space Between Us Is Not Empty

Teos alkaa yhteen tulemisen radikaalista vaikeudesta. Jokainen keho seuraa omaa polkuaan, omaa subjektiivista matkaansa, kohdaten solmukohtia, joita ei ehkä haluaisi kohdata. Tässä prosessissa jopa yksinkertaisin ele voi muuttua radikaaliksi teoksi. Yksikin askel tilan halki voi tuntua aineen läpi leikkaamiselta, mahdottomien etäisyyksien ylittämiseltä. Prosessin sisällä oleville nämä hetket ovat ihmeitä. Ulkopuoliselle silmälle ne näyttäytyvät ehkä ”vain kävelynä”. Sisäisen välttämättömyyden ja ulospäin näyttäytyvän välinen kuilu on teoksen koti.

Olet sinä, mutta olette myös toisenne. Ilman matkimista, ilman sarkasmia. Äärimmäinen luottamus tarkastellessasi toisen tulemista sinuksi. Silloinkin, kun et haluaisi nähdä sitä. Silloinkin, kun se on liikaa.

Paradoksaalista on, että luottamus on myös suurin riski. Itsensä näyttäminen täysin on teoksen elinehto, ja myös sen suurin haaste. Mitä tapahtuu, kun et tee niin? Teos ei peittele näitä epäonnistumisia: ne ovat osa materiaalia.

Teos sijoittuu vaiheeseen, jossa eskalaatio on tauolla. Elämme kollektiivisessa pysähtymisen tilassa, joka tuntuu kuin odottaisi jonkin räjähtävän. Teos ei ratkaise tätä jännitettä vaan pitää sitä otteessaan, kuten kehot harjoituksissa. Eskaloituminen ei tapahdu muualla, se on jo täällä.

Epäonnistuminen tässä prosessissa määritellään uudelleen. Emme enää välitä paskaakaan, jos epäonnistumme. Epäonnistuminen tarkoittaa puolivillaisuutta. Epäonnistuminen tarkoittaa sitä, ettemme tuo itseämme täyteen mittaamme. Kyse on palosta, ei viimeistelystä. Vaatimuksena ei ole harmonia tai täydellisyys, vaan täyteläisyys, läsnäolo, riski.

”Toivon, ettei se tule olemaan turvallista. Haluan sen olevan kuin ravistelisi jotakuta kevyesti hereille.”

HUOM! Esitys ei ole esteetön. Katsomo sijaitsee Hällä-näyttämön lavalla, jonne on kulku katsomon portaikon kautta.
Ikäsuositus +13