Ikääntyessäkin tärkeintä on uuden oppiminen ja näkyväksi tuleminen 

Teksti: Sanna Kangasluoma

Ikääntyneiden taiteen ja kulttuurin harrastamisen ajatellaan usein olevan paikallaan pysyvää käsityötä, kuvataidetta, keramiikkaa, puutöitä, teatterissakäyntejä… Mutta muitakin vaihtoehtoja on. Erityisen tehokkaasti hyvinvointia ja terveyttä tukee kokonaisvaltainen kehollinen luova toiminta, joka aktivoi aisteja, mielikuvitusta, panee ponnistelemaan ja tuottaa pystyvyyden kokemuksia, herättää tunteita, stimuloi kognitiivisia taitoja ja tuo mukanaan sosiaalista vuorovaikutusta – siis miksipä ei sirkus tai tanssi.

Sirkus Magenta, jonka ydintoimintaa on sosiaalinen sirkus, on ollut vuoden alusta koti myös Ikärajattomat ilma-akrobaatit -ryhmälle, joiden esiintyjät ovat pääosin eläkkeellä olevia ikäihmisiä. Heistä kukaan ei ollut harrastanut sirkusta aikaisemmin, mutta kaikki lähtivät innolla mukaan ilma-akrobatiaan, kun heidän jumppaohjaajansa ehdotti.

Susanna Leinonen Company on tehnyt ikäihmisten ja ryhmän ammattitanssijoiden kanssa jo kaksi kunnianhimoista taiteellista nykytanssiteosta, Juuret ja Arvo, ja nyt tekeillä on ensi keväänä ensi-iltaan tuleva, monitaiteinen teos Satakieli. Siihen haettiin ammattilaisten rinnalle iäkkäitä esiintyjiä liikkeelliseen ja äänelliseen ilmaisuun. Teosta harjoitellaan kolmen kuukauden ajan tiiviissä aikataulussa, johon ei-ammattilaistenkin on sitouduttava. 

Harjoituksissa nauru hersyy

Mustia viivoja kasvoihinsa maalanneet naiset kietoutuvat silkkiliinoihin, kiipeävät niiden sisään, pyörivät ilmassa ja tekevät liikkeitä. Pohojan akan voimamusiikki pauhaa taustalla. Olemme nykysirkusesityksessä, jonka esiintyjistä valtaosa on yli 65-vuotiaita ja mukana on yli seitsemänkymppisiäkin.

Maija Hakkarainen, Maura Korhonen, Pirjo Eerikäinen, Raili Eero ja Margit Jensen sekä Katri Ruotsalainen muodostavat ikärajattomien ilma-akrobaattien esiintyvän ryhmän. 

“Vaikka maailmantilanne saa hymyn hyytymään, niin aina kun lähtee sirkusharjoituksiin, tietää, että on hauskaa luvassa”, kertoo itähelsinkiläinen Maija. “Välillä naurattaa niin paljon, ettei tekemisestä meinaa tulla mitään!” jatkaa Margit. 

Naurun saa aikaan esimerkiksi “muumi merihädässä” – nimi jonka naiset ovat itse keksineet hassunkuriselta näyttävälle liikkeelle, kun ihminen yrittää liikehtiä roikkuvan silkkikankaan sisällä.

Kun kokeilee jotakin sellaista, jota ei ole koskaan ennen tehnyt, tulee kaikille väistämättä kömmähdyksiä ja välillä näyttää huvittavalta. On tärkeää että saa nauraa itselleen ja hullutella, löytää lapsen sisältään. “Sirkusharrastuksessa leikkimielisyys on ihanaa, se on tosi vapauttavaa”, Raili kuvailee. 

Ilma-akrobatian harjoittelu on kuitenkin tavoitteellista, ja esiintyminen yleisölle on tärkeää ja motivoivaa. “Voi näyttää muille, ettei ikääntyminen tarkoita sitä, että me vain istutaan keinutuolissa ja kudotaan sukkaa. Ei tarvi jämähtää johonkin, vaan koko ajan voi oppia uutta”, Maija sanoo. “Minkä ikäisenä vain voi tehdä mitä vain.”

Uudenlaisen elämän alku

Sirkusharrastus ja ilma-akrobatia ovat antaneet kaikille naisille uskallusta ja rohkeutta uusiin asioihin, mikä heijastuu myös arkielämään. Mutta eikö temppujen tekeminen ilmassa pelota? Miten fysiikka kestää? 

“Nälkä ja uskallus kasvavat tehdessä”, sanoo Maija. “Samoin tietysti lihaskunto. Olen ollut ihan rapakunnossa, monia vuosia vakavien sairauksien kanssa. On itselle mielipuolinen voitto, että yhtäkkiä pystyy kiipeämään tuonne. Olen pystynyt kuntoutumaan kivalla ja todella palkitsevalla tavalla.”

Pelätä ei tarvitse, sillä muut aina auttavat ja tukena on turvallinen ja kannustava ohjaaja Hanne Vartiainen. 

“Minusta on ihanaa kun on haasteita. Ilmassa on ihan erilaista toimia ja liikkua kuin lattialla, mikään ei toimi niin kuin on tottunut. Keho joutuu ihan ymmälle, ja se on minusta ollut huikea kokemus!” kertoo Margit, joka on tullut ryhmään mukaan vasta pari kuukautta sitten.

Susanna Leinonen Companyn Satakielen esiintyjäryhmän yhteiset harjoitukset eivät vielä ole alkaneet, mutta osa on käynyt jo nykytanssitunneilla. Teokseen valitut ikäihmiset odottavat paljon esityksen valmistamisprosessilta ja itse esiintymiseltä. Osallistujat suorastaan hinkuavat uuden oppimista ja uusien asioiden kokemista.  

Eläkkellä oleva Henri Soravuo harmittelee, kun monet hänen ikätoverinsa sanovat nähneensä ja matkustaneensa jo niin paljon, ettei sellainen enää kiinnosta. “Minä ainakin haluan edelleen jatkaa uusien kokemusten hankkimista, oppia asioita, nähdä lisää, uusia paikkoja ja ihmisiä”, hän perustelee hakeutumistaan Leinosen teokseen.

Vanhempanakin haluaa uusia mahdollisuuksia ja voi löytää itsestään uusia puolia. Itsensä ylittäminen ja omien rajojen haastaminen on tärkeää. “On hirveä hinku päästä esiintymään!” sanoo Hannele Hieta-aho, joka on harrastanut monenlaista tanssia ja todennut, että seuratanssi, jota usein iäkkäille tarjotaan, ei ole hänelle mieluisin tapa tanssia.

Satakieli-tuotannon tarkoituksena on antaa ikääntyneille ihmisille kokemus, että heidän osaamistaan arvostetaan ja heiltä halutaan asioita, kertoo koreografi Susanna Leinonen. Esiintyminen on tärkeää, se on muille näyttämistä: minä osaan, minä pystyn, ikä ei ole mikään este.

Näen uutta edessäni ihan eri lailla!

Osallisuuden kokemus on voimaannuttava ja aktivoiva. Koko ikänsä laulamisesta ja runonlausunnasta nauttinut Soili Lehtimäki kertoo jo melkein vajonneensa passiivisena sohvan pohjalle Netflixiä tuijottamaan, mutta sai onneksi otettua itseään niskasta kiinni, haki mukaan teokseen – ja pääsi! 

“Minulle tämä on uuden elämän alku. Nautin siitä että on tiukka aikataulu, että meiltä vaaditaan lähes ammattimaista sitoutumista, se panee liikkeelle”, Soili innostuu. “Näen uutta edessäni ihan eri lailla!”

Ihmissuhteita ja yhteenkuuluvuutta 

Ikärikkaiden ilma-akrobaattien harjoitukset ovat monen mielestä viikon hauskin päivä, jolloin pääsee näkemään kivoja ihmisiä. Osallistujista on tullut tiivis ryhmä, joka tekee asioita yhdessä myös harrastuksen ulkopuolella. On käyty sienestämässä, vaihdeltu yrttejä ja jotkut ovat lähdössä yhdessä lomamatkalle. 

“Me ollaan tutustuttu täällä toisiimme ja tuetaan toisiamme. Näitä ihmisiä ihan kaipaa”, Raili kertoo. 

Ohjaaja Hanne kertoo huomanneensa, että sirkusharrastus on antanut naisille uuden sosiaalisen yhteisön, jossa on pidetään arjessakin huolta toisistaan. Jos joku on sairastunut tai on tapahtunut jotakin, toiset auttavat.

Yhteenkuuluvuus ja osallisuus lisää elinvuosia

Yhteinen itsensä haastaminen ja alttiiksi paneminen hitsaa joukkoa yhteen. Yhteenkuuluvuuden ja osallisuuden lisääntyminen vaikuttaa yksilön itsetuntoon ja merkityksellisyyden kokemukseen – ja suorastaan lisää elinvuosia. Tutkimusten mukaan eristäytyneillä ja yksinäisillä ihmisillä on 50 prosenttia suurempi riski kuolla aikaisemmin kuin ihmisillä, jotka ovat yhteydessä toisiinsa; heillä on myös enemmän stressiä, ahdistusta, masennusta ja kognitiivista heikkenemistä. Eristyneisyys lisää dementian riskiä 64 prosentilla. 

Myös Satakieli-ryhmän osallistujat kokevat sosiaalisen vuorovaikutuksen ja uusien ihmissuhteiden olevan harrastamisen tärkeä anti. 

“Me kolme jo ystävystyttiin”, toteavat vasta pari kuukautta sitten toisiinsa tutustuneet Hannele, Annika Huvinen ja Mari Löppönen.

Rikotaan vanhenemiseen liittyviä ennakkoluuloja

Monet ovat lähteneet sirkus- tai esitysharrastukseen mukaan, koska haluavat mielekästä ja monitasoista tekemistä, mutta myös kokeakseen ja näyttääkseen, että ikääntyneilläkin on paljon annettavaa yhteiskunnalle.

Eläkkeellä oleva Henri pohtii, että Suomessa ollaan kovin työelämäkeskeisiä. “Työelämästä pois siirtyneet sysätään helposti syrjään, heihin suhtaudutaan eri tavalla. Ikään kuin ei enää kelpaisi.”

“Me muututaan harmaaksi massaksi – joku voi melkein törmätä kadulla, kun meitä ei huomata…”, kommentoi Soili. 

Satakielen kaltaisella projektilla koetaan olevan yhteiskunnallista tilausta, sillä ikääntyneitä eli yli 65-vuotiaita on Helsingissä tällä hetkellä 120 000 ja määrä tulee arvioiden mukaan lähes tuplautumaan 40 vuodessa.

“Tällainen esitys rikkoo yhteiskunnassa vallitsevia vanhenemiseen liittyviä ennakkoluuloja. Satakieli on vain yksi pisara meressä, mutta sellaisista se koostuu, ja menee tietysti aikaa että asiat muuttuvat”, kokee Soili.

Ja muut ryhmäläiset komppaavat. On tärkeää saada mahdollisuus haastaa itsensä, kokea olevansa tärkeä osa jotakin. 

Tulla näkyväksi.

Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksista

Taide- ja kulttuuritoimintaan osallistumiseen liitetään tunnistettuja terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Erilaisia tutkimustuloksia ja vaikutuksia on koottu mm. eurooppalaiseen Culture for Health -raporttiin (linkki tiivistelmään). Siinä kuvataan mm. miten kulttuuritoiminta voi tarjota kokonaisvaltaisen lähestymistavan hyvinvointiin, sillä se auttaa siirtämään huomion pois yksittäisistä sairauksista laajempaan käsitykseen terveydestä. Tällä tavoin kulttuuri tukee terveyttä ja hyvinvointia yksilötasolla (tukemalla fyysistä ja psyykkistä terveyttä ja subjektiivista hyvinvointia), yhteisötasolla (tukemalla sosiaalista inkluusiota ja sitoutumista yhteisöihin ja niiden resilienssiä) sekä taloudellisella tasolla (OECD:n kuvaaman hyvinvointitalouden avulla lisätään elinvoimaa ja hillitään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten nousua).