Kajaanista kantautuu hyviä uutisia. Kaupunki ymmärtää taiteen ja kulttuurin merkityksen alueen vetovoimatekijänä ja tukee paikallisia taideyhteisöjä. Kaupungin satsaus esittäviin taiteisiin on valtakunnallisesti huippuluokkaa asukasmäärään suhteutettuna. Seminaarin Taidekampus on avaus, joka luo uusia mahdollisuuksia.
Kajaanilainen nykytanssin tuotantokeskus Routa Company muutti viime vuonna yhdessä muiden toimijoiden kanssa keskustasta Taidekampukselle, joka on opettajaseminaarin entiseen päärakennukseen avattu uusi kulttuurikeskus. Taidekampus tarjoaa tiloja esittäville taiteille, lastenkulttuurille ja tapahtumille. Taidekampusta hallinnoi Kulttuuriosuuskunta G-voima. Kaupungin hankerahoituksen avulla Taidekampuksesta on muodostumassa monipuolinen kaikenikäisten kaupunkilaisten olohuone.
“Se että pääsimme uusiin tiloihin, jotka ovat edellisiä saavutettavammat ja toimivammat, on hieno asia”, kertoo Routa Companyn toiminnanjohtaja Emilia Hyvönen. Toimiston lisäksi Roudalla on käytössään Taidekampuksella muiden toimijoiden kanssa jaetut harjoitussali, näyttämö ja aulatilat. Talon muut vakitoimijat ovat teatterin ammattiryhmä Vaara-kollektiivi, Kajaanin Harrastajateatteri ja Kainuun lasten- ja nuortenkulttuurikeskus Kulttura sekä Kulttuuriosuuskunta G-voima. “Teemme tapahtumia yhdessä talon toimijoiden kesken”, kertoo Hyvönen ja kehuu Kajaanin taidetoimijoiden välistä synergiaa laajemminkin. “Yhteistyötä on helppo tehdä myös muiden taiteen toimijoiden, kuten taidemuseon ja teatterin kanssa. Tunnemme toisemme hyvin.”
Kulttuurimyönteisyys näkyy luottamuksena ja jatkuvuutena
Kajaanin satsaus teatteri-, tanssi- ja sirkuspalveluihin nousi koko maan korkeimmaksi, 94,50 euroon per asukas, vuoden 2023 tilastojen mukaan.
“Kajaanissa on kulttuuri on nostettu elivoimatyön kärkeen”, kertoo Hyvönen. “Kulttuurimyönteisyys näkyy siinä, että keskusteluissa kaupungin kanssa ei tarvitse lähteä olemassaolon perusteluista liikkeelle, vaan kulttuuritoimijoiden arvo tunnustetaan.”
Kuntatalouden sopeuttamisohjelma on tällä hetkellä Kajaanissakin päällä, eivätkä kulttuuritoimijatkaan ole säästyneet leikkauksilta. “Saimme kuitenkin pidennettyä kumppanuussopimuksemme kaupungin kanssa kolmivuotiseksi, mikä luo turvaa ja on hieno ele kaupungilta”, iloitsee Hyvönen. Roudan saaman valtion avustuksen kolmivuotiskausi päättyi juuri, eikä valtio tällä haavaa solmi uusia monivuotisia kausia. “Valtion avustuksen suhteen joudumme siis odottamaan useampivuotisten tukien avautumista uudelleen.”
Kajaanin kaupunki toteuttaa taidetoimijoiden kanssa tänä keväänä myös yhteismarkkinointia, kun kajaanilaisesityksiä nähdään pääkaupunkiseudulla. Routa Companyn teos Viimeiset hitaat vieraili maaliskuun alussa Zodiakissa, Vaara-kollektiivin Kainuun metsäkiistat esitetään tällä viikolla Teatteri Avoimissa Ovissa ja huhtikuussa Roudan ja Kajaanin kaupunginteatterin yhteistuotanto Anna Liisa nähdään Espoossa. “Kaupunki on tarjonnut viestintäkanavansa käyttöön ja vie ilolla kulttuuriviestiä eteenpäin. Se on konkreettista tukea kulttuuritoimijoille”, toteaa Hyvönen.
“Roudan maine työnantajana on hyvä, mutta varmasti myös Kajaanin kulttuuripöhinä vaikuttaa siihen, että kun Roudalla on hakuja avoinna, tulee hakemuksia runsaasti”, Hyvönen kertoo.
Kajaanissa yhteistyöt tapahtuvat orgaanisesti ja keskittyminen on mahdollista
Monialaisena taiteilijana esitysten, elokuvan, musiikin ja tekstin kanssa työskentelevä KM Taavitsainen kiittelee myös Kajaania ja Kainuuta taiteellisen työskentelyn ympäristönä. “Yhteisön ja yhteisöllisyyden merkitys tuntuu Kajaanissa erittäin kirkkaalta, rikkaalta ja elinehtoiselta. On tilaa sekä konkreettisesti että ajatuksellisesti. Hermosto ei ole koko ajan hälytystilassa, ympäröivä luonto ja vanhat metsät tekevät ihmeitä”, hän kertoo Pittsburghista, Yhdysvaltojen Pensylvaniasta, missä hän parhaillaan työskentelee residenssitaiteilijana. “Vaikka suurin osa käynnissä olevista projekteistani on kansainvälisiä, ovat ne kaikki juurtuneena kotiseudulleni Kainuuseen, jossa myös asun tällä hetkellä.”
“Seminaarin taidekampuksen tuomat mahdollisuudet ihan kansainväliselläkin tasolla ovat huimat. Se että on mahdollisuus vapaana marginaalin taidekentän tekijänä olla osa kokonaisuutta, treenata päivittäin hyvissä tiloissa ja luoda esityskonsepteja yhteisöllisesti matalallakin kynnyksellä kunnon esittävän taiteen tiloihin, on poikkeuksellista”, hehkuttaa Taavitsainen. “Koen myös etenkin queer-taiteilijana, että työni on jollain tapaa kollektiivisesti merkityksellistä. On tunne, että työni Kainuussa vaikuttaa muuhunkin kuin omaan taiteilijuuteeni.”
Kajaani vahvistaa kaupungin pitovoimaa Seminaarin Taidekampus -hankkeella
Kulttuurikeskus Seminaarin Taidekampus on avattu vuonna 1930 rakennetun opettajankoulutusseminaarin päärakennukseen, jossa Kajaanin kaupunginteatteri oli väistössä useamman vuoden teatteritalon peruskorjauksen aikana. Kun esitystoimintaa varten remontoidut tilat vapautuivat teatterin lähdettyä takaisin omaan taloonsa, nousi kaupungin kulttuuriphjelmaa valmistelevan prosessin aikana keskustelu väistötilojen jatkokäytöstä.
Syntyi Seminaarin taidekampus -hankehakemus, jolle Kajaanin kaupunki myönsi viime vuonna 735 000 euron tuen. Taidekampus on yksi kaupungin elinkeinopoliittisesta investointivarauksesta rahoitettavista elinvoimahankkeista.
“Ulkomaistenkin investointien myötä Kajaaniin on tullut paljon uusia työpaikkoja mm. it-alalle ja kaupunki haluaa olla houkutteleva asuinpaikka osaavalle työvoimalle. Kaupunki näkee kulttuurin veto- ja pitovoiman”, kertoo projektikoordinaattori Reija Korkatti kulttuuriosuuskunta G-voimasta ja iloitsee kaupungin satsauksesta vapaan kentän ryhmien toimintaolosuhteiden parantamiseen.
Kolmivuotisen hankekauden aikana tilojen varustelua parannetaan ja uudenlaista taidetoimintaa ja tapahtumia kehitetään yhdessä sekä talon vakitoimijoiden että muiden paikkakunnan toimijoiden kanssa. Aulassa on aloitettu galleriatoiminta ja lasten taide- ja leikkitila on rakentumassa sinne. Ensi kesänä Taidekampuksella aloittaa kesäteatteri. “Haluamme uuden sukupolven kesäteatteria tekevien nuorten ottavan tämän paikan omakseen ja saada uusia ihmisiä sitoutettua toimintaan, jotta syntyy jatkuvuutta”, kertoo Korkatti.
Kajaanin kaupunginteatterin hallintopäällikkö-tuottaja Anja Lappi-Hautamäki tiivistää, että taikasana Kajaanin satsaukselle on ollut maininta kulttuurista kaupungin toimintaa ohjaavissa dokumenteissa. Toimenpiteitä ei olisi ollut mahdollista saada aikaan ilman sanan kulttuuri mukanaoloa kaupungin strategiassa.