Taiteilijoiden kansainvälinen toiminta on yleistä kaikilla taiteenaloilla – se on paljon muutakin kuin teosten julkista esittämistä. Tuloja ulkomailta ei kuitenkaan saanut viime vuonna kuin vajaa kolmannes taiteilijoista. Kansainvälisen toiminnan kehittymistä Suomessa hidastavat rahoituksen niukkuus ja kehittymätön välittäjäporras.
Cuporen julkaiseman Taiteen ja kulttuurin barometrin teemana on tänä vuonna taiteilijoiden kansainvälinen toiminta. Syksyllä 2025 toteutettuun kyselyyn vastasi 1286 taiteilijaa, joista 347 ilmoitti alakseen esittävät taiteet.
Kysely kertoo, että taiteilijoiden kansainvälinen toiminta on yleistä kaikilla taiteenaloilla. Kaikista taiteilijoista 76 prosenttia on joskus ammatillisen uransa aikana toiminut kansainvälisesti. Kansainvälistä toimintaa on esimerkiksi taiteen ja teosten esittäminen, työskentely, yhteistyö ja markkinointi- tai myyntitapahtumiin osallistuminen ulkomailla.
Kansainvälistymistä motivoivat erityisesti mahdollisuudet taiteilijana kehittymiseen, uuden oppimiseen ja yleisöjen laajentamiseen, mutta myös taloudelliset ja urakehitykseen liittyvät tekijät.
Esittävien taiteiden aloilla ulkomailla toimiminen on aktiivista
Esittävien taiteiden aloilla toimivat taiteilijat kuuluivat aktiivisimmin ulkomailla toimivien tai työskentelevien taiteilijoiden joukkoon – heistä 42 prosenttia oli toiminut ulkomailla. Ruotsi, Saksa ja Ranska olivat vuonna 2024 yleisimmät kohdemaat.
Noin kolmannes barometrikyselyyn vastanneista taiteilijoista oli saanut tuloja ulkomailta. Esittävien taiteiden alojen taiteilijat arvioivat ulkomailta saatujen tulojen merkinneen keskimäärin noin 25 prosenttia heidän kaikista vuoden tuloistaan – joukossa on taiteilijoita, jotka ovat saaneet yli puolet tuloistaan ulkomailta.
Suurin este kansainvälistymiselle on rahoituksen niukkuus ja pitkäjänteisyyden puute
Suomi sijaitsee maantieteellisesti kaukana Keski-Euroopan markkinoista, joten tarvitaan riittävää liikkuvuusrahoitusta ja matkatukia sekä organisoituja verkostoitumistilanteita ja -mahdollisuuksia niin Suomessa kuin ulkomailla taidelaitosten ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.
Kansainvälistymisen edistäminen jää vastausten perusteella nykyisin usein yksittäisten, määräaikaisiin hankkeisiin perustuneiden tukitoimien varaan. Kansainvälisen toiminnan tuki kaipaa pitkäjänteisiä tukirakenteita.
Välittäjäportaan rooli keskeinen verkostojen luomisessa
Taloudellisten tekijöiden lisäksi taiteilijoiden kansainvälistä toimintaa rajoittaa managerien, agenttien tai kansainvälisten galleristien kehittymätön välittäjäporras Suomessa.
Välittäjätahojen tarjoama käytännön tuki — kuten kontaktien ja kumppaneiden löytäminen sekä yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen ja käynnistäminen — nähtiin monille taiteilijoille keskeisenä edellytyksenä kansainvälisen toiminnan käynnistämiselle ja laajentamiselle.
Verkostoitumistilaisuudet, -tapahtumat ja -ohjelmat sekä resursoidut mahdollisuudet osallistua esimerkiksi messuille, showcasetapahtumiin, festivaaleille ja muihin ammatillisiin kohtaamisiin ulkomailla koettiin tärkeiksi.
Verkostoitumismahdollisuuksia tarvitaan myös kotimaahan, mikä edellyttää välittäjäverkostoja, jotka voivat tuoda kansainvälisiä toimijoita Suomeen.
Taiteen tiedotuskeskusten (ml. Circus & Dance Finland) merkitys kansainvälistymisen edesauttamisessa koettiin esittävillä taiteenaloilla vahvemmaksi kuin muilla taiteenaloilla.