Kuinka kestäviä kansainväliset, isoja ihmisjoukkoja yhteen tuovat tapahtumat voivat olla? Mitä järjestäjät voisivat oppia toisiltaan – olipa kyseessä sitten tanssi-, musiikki- tai kuvataidetapahtuma? Minkälaisia haasteita työhön liittyy? Muun muassa näitä teemoja pohdittiin Ice Hot Nordic Dance Platform -tapahtumassa Helsingissä kesä-heinäkuun vaihteessa.
Teksti: Emma Vainio | Artikkeli on julkaistu danceinfo.fi-sivustolla 14/9/2022.
Ice Hot Nordic Dance Platform on ammattilaistapahtuma, joka esittelee pohjoismaisen nykytanssin kirjoa sadoille kansainvälisille tanssialan esitystahoille, jotka suunnittelevat ohjelmistojaan. Valmiita esityksiä, pitchauksia ja seminaareja sisältävä katselmus järjestetään joka toinen vuosi eri Pohjoismaassa – viimeksi Helsingissä kesällä 2022. Tapahtuman pääjärjestäjä oli Tanssin tiedotuskeskus.
Teatterimuseossa Kaapelitehtaalla järjestetyn Ice Hot -seminaariohjelman yksi keskeisistä teemoista oli alan kestävän kehityksen edistäminen.
How sustainable can international live events be? -seminaarin puhujat edustivat eri taiteenaloja: mukana olivat Tanssin tiedotuskeskuksen kansainvälisten asioiden päällikkö Katarina Lindholm, viestintäasiantuntija Helmi Saksala, Meidän Festivaalin toiminnanjohtaja Petra Piiroinen ja Helsinki Biennaalin tuottaja Saskia Suominen.
Oli kyse sitten tanssista, musiikista tai kuvataiteista, kestävään kehitykseen liittyvien kysymysten äärellä taiteenalat kulkevat rinnakkain. Mitä kaikkea on opittu tähän mennessä ja mitä alat voisivat oppia toisiltaan? Kuinka me kaikki voisimme toimia vaikuttajina muutokseen ja tehdä tapahtumistamme kestävämpiä?
Pilotointi, arviointi ja tiedon jakaminen on tärkeää
Ice Hot Helsingin kestävyystavoitteena on ollut esimerkiksi minimoida hiilijalanjälki, lisätä taiteilijoiden muita esiintymismahdollisuuksia Ice Hot -katselmuksen yhteydessä, lisätä tapahtuman digitaalista saavutettavuutta sekä oppia, rakentaa ja jakaa tietoa kestävämmistä toimintamalleista.
Helsinkiin saapuneille vieraille suositeltiin ekosertifioituja hotelleja, matkat esityspaikkojen välillä tehtiin julkisilla liikennevälineillä eikä tapahtumassa jaettu ylimääräistä tavaraa, kuten Ice Hot -tunnuksin varustettuja kasseja, mukeja tai muuta oheissälää. Tapahtuman kestävyyteen voi vaikuttaa myös esimerkiksi tarjoamalla kasvisruokaa.
Ice Hot -tapahtumissa pyritään esitysten ja kohtaamisten myötä luomaan tanssitaiteilijoille kiertuemahdollisuuksia eri puolille maailmaa, mutta myös muuta. “Mahdollisuuksia työskennellä residensseissä, luoda suhteita, ylläpitää verkostoja ja panna alulle monenlaisia yhteistyöprojekteja”, Katarina Lindholm luettelee.
“Pitää kuitenkin muistaa, että asiat eivät tapahdu heti eikä työtilaisuus välttämättä synny yhden kohtaamisen seurauksena. Toisinaan voi viedä vuosia, että jotain konkreettista tapahtuu”, hän lisää.
Viestintäasiantuntija Helmi Saksala on ollut mukana kirjoittamassa Ice Hot Nordic Dance Helsingin vastuullisuusohjelmaa, jonka teema on “kevyt jalanjälki, vahva kädenjälki”. Toisin sanoen tapahtuma pyrkii minimoimaan ilmastokuormituksensa ja maksimoimaan tuottamansa positiiviset vaikutukset, kuten vahvan taiteen, kulttuurin ja verkostoitumisen annin sekä ilmastotietoisuuden ja -tekojen lisäämisen.
“Ice Hotin tärkeimpiä kestävyystekoja ovat olleet pilotointi ja arviointi – sekä informaation avoin jakaminen”, Helmi Saksala sanoo.
“Koronan myötä olemme esimerkiksi tulleet yhä taitavammiksi käyttämään digitaalisia laitteita. Mutta myös digitaalisten yhteyksien käyttäminen ja striimaaminen kuluttavat luonnonvaroja ja energiaa. Täytyy oppia löytämään toimiva tasapaino”, Saksala jatkaa.
Kestävyyden kysymys ei ole yksinkertainen
Ice Hot -ohjelmistossa esiintyneille taiteilijoille tarjottiin mahdollisuus jäädä Helsinkiin koko tapahtuman ajaksi. Tämä pohjaa ajatukseen, että jos ja kun matkustetaan, otetaan siitä kaikki hyödyt irti. Toisaalta huomattiin, että pidemmän ajan viettäminen kohteessa saattoi johtaa siihen, että tulijat halusivat käyttää vähemmän aikaa matkustamiseen – ja siten saapua mieluummin lentokoneella kuin mahdollisimman ekologisesti – mitä Ice Hot järjestäjänä suositteli.
“Kestävyyden kysymys ei ole yksinkertainen, mutta vaihtoehtoja pitää miettiä ja niistä on äärimmäisen tärkeää keskustella”, Katarina Lindholm summaa.
“Kestävyyttä parhaiten tukevien valintojen tekeminen ja priorisointi tavoitteiden asettelussa on todella tärkeää. Kaikkea ei voi tavoitella, sillä monet tavoitteet ovat helposti myös ristiriidassa toistensa kanssa.”
Taiteella on voimaa muuttaa ihmisten ajattelutapoja ja vaikuttaa arvoihin
Meidän Festivaali on poikkitaiteellisista tempauksistaan tunnettu tapahtuma, joka tuo kamarimusiikin yleisön lähelle Tuusulanjärven historiallisilla rannoilla. Festivaali järjestetään vuosittain heinäkuussa. Suuri osa esiintyjistä on suomalaisia, mutta vuosittain saapuu esiintyjävieraita myös ulkomailta.
“Klassisen musiikin kentällä on edelleen melko yleistä, että taiteilija lentää toiselta puolelta maapalloa vain yhtä konserttia varten. Ei ehkä Meidän Festivaalille, mutta kentällämme sitä tapahtuu edelleen”, toiminnanjohtaja Petra Piiroinen kertoo.
Yksi tapa ylläpitää, kehittää ja näyttää toteen organisaation tai festivaalin konkreettista ympäristötyötä on ottaa käyttöön Suomen Luonnonsuojeluliiton Ekokompassi-ympäristösertifikaatti. Sen avulla toimija voi osoittaa tekevänsä aidosti vaikuttavia ympäristötekoja, joilla on tavoitteet, aikataulut ja seuranta.
Ekokompassi-sertifikaatti myönnetään, kun toimija on luonut ympäristöohjelman tavoitteineen ja toimenpiteineen. Joka kolmas vuosi tehdään uudet tavoitteet. Sekä Meidän Festivaalilla että Helsinki Biennaalilla on käytössään Ekokompassi – myös Kaapelitehdas on sitoutunut Ekokompassi-järjestelmään.
Meidän Festivaalin Ekokompassi-kestävyystavoitteita ovat olleet mm. printtaamisen vähentäminen, digitaaliseen viestintään painottaminen ja huomion kiinnittäminen kierrätykseen sekä sähkön ja veden käyttöön. Viime vuodet festivaalilla tarjottu ruoka on ollut kasvista ja kalaa.
Me ihmiset emme taida edes ihan tajuta, kuinka paljon on vielä tehtävä
Vuosien 2022-2024 aikana Meidän Festivaali tähtää hiilineutraaliin toimintaan – sekä viestii yleisöille, taiteilijoille ja muille sidosryhmille vahvasti kestävän kehityksen arvoista.
“Me ihmiset emme taida edes ihan tajuta, kuinka paljon on vielä tehtävä, jotta saavutamme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen. Ja yleisesti ottaenhan ihmiset eivät halua muuttaa tapojaan ja elämäänsä”, Petra Piiroinen toteaa.
Toiminnanjohtaja tuo myös esiin, että taiteella on voimaa muuttaa ihmisten mindsettejä ja vaikuttaa arvoihin. “Haluamme Meidän Festivaalilla myös ohjelmiston kautta tuoda esiin kysymyksiä siitä, minkälaiselta kestävä tulevaisuus voisi näyttää.”
Näyttelyä rakentamassa perhosten ja lepakoiden saarella
Helsinki Biennaali on kansainvälinen kuvataidetapahtuma, joka järjestetään kahden vuoden välein Helsingin edustalla sijaitsevassa Vallisaaressa – ensimmäisen kerran kesällä 2021.
Pitkään armeijan käytössä ja eristyksissä olleen Vallisaaren luonto koostuu uskomattomasta lajien kirjosta: saarella elää esimerkiksi monia uhanalaisia lepakkoja ja perhosia. Vallisaari on kokonaisuudessaan luonnon- ja kulttuuriperinnön suojelualue.
“Luonto pitää ottaa huomioon kaikissa Helsinki Biennaalin tuotannon vaiheissa. Tavoitteemme on rakentaa näyttely saarelle niin kestävästi kuin se on mahdollista”, sanoo tapahtuman tuottaja Saskia Suominen. Tapahtuma toimii yhteistyössä muun muassa Metsähallituksen kanssa.
“Täytyy esimerkiksi muistaa, että kirkkaita valoja tai kovia ääniä sisältäviä teoksia ei voi sijoittaa tiettyihin osiin saarta”, Suominen kertoo. “Ne voisivat häiritä lepakkoja.”
Helsinki Biennaali 2021 houkutteli saarelle lähes 150 000 kävijää, mikä aiheutti eroosiota, ja myös suljetuille alueille syntyi uusia polkuja. “Tämä ei tullut yllätyksenä. Mutta tapahtuma ei juurikaan vaikuttanut esimerkiksi hyönteispopulaatioon. Luulimme aluksi, että yksi perhoslajike oli lähtenyt saarelta, muttei onneksi ollutkaan”, Suominen iloitsee.
Ensimmäisen Helsinki Biennaalin aikana kestävyysnäkökulmasta haastavaksi muodostui esimerkiksi lauttaliikenne, joka kasvatti tapahtuman hiilijalanjälkeä. Lisäksi henkilöstöresursseja tarvittaisiin lisää, jotta kestävyystyötä voitaisiin tehdä vielä perusteellisemmin.
“Toisaalta tapahtuman sijainti mahdollistaa kestävyysperiaatteiden mukaisen työn erittäin konkreettisella tasolla.”
Ekologiseen kestävyyteen liittyy paljon muutakin kuin hiilijalanjäljen mittaaminen
Vallisaari on osa satojen vuosien sotahistoriaa, ja pitkään saaressa muun muassa huollettiin aseita ja säilytettiin räjähteitä. Saaren luonto sai vuosien saatossa kehittyä rauhassa ja se avattiin yleiseen virkistyskäyttöön vasta vuonna 2016. “Haluamme tapahtuman kautta toimia myös positiivisena esimerkkinä, kuinka saarella voi viettää aikaa häiritsemättä siellä asuvia eläimiä ja kunnioittamalla kasvillisuutta. Ekologiseen kestävyyteen liittyy paljon muutakin kuin hiilijalanjäljen mittaaminen”, muistuttaa Saskia Suominen.
—
Ice Hot Nordic Dance Platform järjestettiin Helsingissä 29.6. – 3.7.2022.