Mitä tulisi ottaa huomioon, kun hakee avustusta Taiteen edistämiskeskuksesta tai Helsingin kaupungilta?

Teksti: Sanna Kangasluoma

Taiteen edistämiskeskuksen erityisasiantuntija Marja Susi, joka toimii valtion esittävien taiteiden toimikunnan esittelijänä, valotti ensin tulevia avustushakuja ja muita tulevia muutoksia. 

Uusi taide-​ ja kulttuurivirasto aloittaa toimintansa 1.1.2026, mutta taidetoimikuntia koskeva muutos tapahtuu vasta 1.7.2026 alkaen. Nykyiset toimikunnat jatkavat siihen asti, ja apurahapäätökset tehdään vanhan lainsäädännön mukaisesti. Nyt syksyllä tulevat haut avataan kuitenkin jo taide- ja kulttuuriviraston nimissä.

Tukimuotoihin on tullut joitakin muutoksia. Yhteisöjen toiminta-avustukset ovat nykyään nimeltään “taiteen yleisavustukset”, jotka voidaan myöntää 1- tai 3-vuotisina ja ovat vähintään 20 000 euroa.

Kansainvälistymiseen voidaan yhteisöille myöntää hankeavustusta, jonka käyttöaika on 3 vuotta ja jonka arvioinnissa painotetaan kansainvälistä yhteistyötä. Kansainvälisyyden kehittämisavustuksia voidaan myöntää kymmenkunta ja ne vaihtelevat 30 000 – 70 000 euroon.

“Kulttuurin yleisavustukset” ovat puolestaan yhdistelmä aiempia kulttuurisen moninaisuuden sekä osallisuuden ja kulttuurihyvinvoinnin avustuksia. Nämäkin voidaan myöntää 1- tai 3-vuotisina ja ovat suuruudeltaan vähintään 20 000 euroa.

“Kulttuurin hankeavustukset” ovat entisiä temaattisia erityisavustuksia ja sisältävät nyt myös lasten- ja nuortenkulttuurin avustukset. Näitä voidaan myöntää myös yhteisöjen yhteistyön vahvistamiseen tai kehittämishankkeisiin, myöntösumma on vähintään 5 000 euroa.

Lisäksi hakuun tulevat festivaalien yleisavustukset ja taiteen kohdeapurahat sekä keväällä taiteilija-apurahat ja alueiden apurahat.

Tärkeä tieto on, että yhteisö voi yleisavustuksen lisäksi saada myös hankeavustuksen. 

Hakijoiden kannattaa ottaa huomioon, että Taikessa on käytössä uusi hakujärjestelmä haeavustuksia.fi (syksyn hakuja ei vielä elokuussa löydy sieltä). Vaikka uusi järjestelmä on selkeämpi kuin vanha, hakemuksen tekemiseen kannattaa varata kunnolla aikaa. Uuden järjestelmän käyttöönoton vuoksi yleisavustusten päätökset tulevat tiedoksi edelleen valitettavan myöhään, viimeistään helmikuun puoliväliin mennessä, lupaa Taike. Muut yhteisöjen avustuspäätökset luvataan viimeistään maaliskuun puolivälissä.

Yleisöstä tuli Taikelle hyviä kysymyksiä ja kommentteja, joihin Marja Susi vastasi. Tässä niistä muutamia:

Olisiko mahdollista saada ennen helmikuun puoliväliä ennakkovaroitusta, jos avustus on selkeästi laskemassa tai sitä ei tulla lainkaan myöntämään?

• On aika hankalaa sanoa esittelyvaiheessa, sillä se on myös budjettikysymys – viime kädessä Taiken budjetti vahvistuu vasta aivan loppuvuodesta.

Miten määrärahat jakautuvat taiteen yleisavustusten ja kulttuurin yleisavustusten välillä? Kummasta kannattaa hakea?

• Kulttuurin yleisavustusten määräraha on huomattavasti pienempi.

Kuinka suuri osuus kokonaispotista ohjataan pitkäjänteisempiin, 3 vuoden yleisavustuksiin? 

• Ei ole korvamerkittyä pottia kummallekaan, riippuu hakemuksista.

Jos hakee kolmevuotista avustusta, voidaanko hakijalle kuitenkin myöntää vain yksivuotinen?

• Kyllä!

Helsingin kaupunki katsoo taidetta ja kulttuuria kaupunkilaisen näkökulmasta

Helsingin kaupungin erityissuunnittelijat Inka Kunnala ja Jenni Peisa esittelivät Helsingin avustuksia tanssi- ja sirkustoimijoille.

Inka Kunnalan vastuualueelle kuuluvat esittävä taide, tanssi ja VOS-toimijoiden avustukset. Jenni Peisan tontilla ovat elokuva, sirkus, monikulttuurisuus, tapahtumat ja kehittämisavustukset.

He korostivat, että kaupungin avustuksissa on erilainen painotus ja erilaiset tavoitteet kuin Taiteen edistämiskeskuksella: Helsingin kaupungin kulttuurin avustuksissa pääpaino on Helsingissä tapahtuvassa, yleisölle avoimessa taide- ja kulttuuritoiminnassa, eli tavallaan “tarjonnassa”. 

Kaupunki katsoo taidetta kaupunkilaisten näkökulmasta ja haluaa, että kaupunkilaisilla on mahdollisuus kokea ja kuluttaa sekä toteuttaa taidetta. 

Taiteilija tekee samaa, taidettaan, mutta avustusta hakiessa taiteilijan kannattaa miettiä, mitä painottaa, ja ottaa huomioon kaupungin näkökulma ja tavoitteet.

Helsingin kaupungin kulttuurin avustusten periaatteista päättää kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan kulttuuri- ja kirjastojaosto. Se päättää myös kaikista yli 5 000 euron avustuksista. Katso täältä kulttuuri- ja kirjastojaoston uusi kokoonpano.

Peisan mukaan kulttuurin avustusten syksyn haut toteutuvat edellisvuoden kaltaisesti. Toiminta-avustusten hakemuslomakkeella ekologisuuteen ja kestävän kehityksen kysymyksiin pureudutaan hieman aiempaa tarkemmin.

Helsingillä on uusi kaupunkistrategia, joka ohjaa myös taiteen ja kulttuurin edistämistä kaupungissa.

Strategiassa on kulttuuriin liittyen nostettu mm.:

• Taiteen ja kulttuurin tilakysymykset 
• Lasten ja nuorten tasa-arvoinen pääsy taiteen ja kulttuurin äärelle
• Kulttuuritarjonnan alueellinen kattavuus ja monimuotoisuus
• Vakiintuneiden ja uusien kulttuuritoimijoiden toimintaedellytysten tukeminen

Yleisö osoitti kysymyksiä myös kaupungille:

Miten pääsisi toiminta-avustuksen piiriin? Onko jokin portaikko? Montako projektiavustusta pitää olla taustalla?

• Ei ole sellaista linjausta, mutta usein tietenkin polku menee niin. Jos näyttää, että toiminta on ympärivuotista ja sillä on riittävä volyymi (eli budjetti, henkilöresurssit), toiminta-avustukseen voi olla perusteita.

Edellyttääkö kaupunki toiminta-avustusta myöntäessään, että yhteisöllä on esitystoimintaa? Pitääkö sen olla ympärivuotista?

• Periaatteessa kyllä. Avustuksen käyttötarkoitus on “Helsingissä tapahtuvaa yleisölle avointa taide- ja kulttuuritoimintaa”. Tietysti yleisölle avoin toiminta voi olla muutakin kuin perinteistä esitystoimintaa.
• Toiminnan luonne otetaan kyllä huomioon, toki voi olla vaikka tapahtuma kerran vuodessa.

Onko esitystoiminta välttämätöntä sekä kehittämis- että toiminta-avustuksen osalta?

• Toiminta-avustuksia myönnetään yleisölle avoimeen taide- ja kulttuuritoimintaan, joka usein esittävissä taiteissa on esitystoimintaa. Lähtökohtaisesti siis sitä pitäisi olla, mutta myös muunlainen toiminta voidaan ottaa huomioon. Kehittämisavustuksissa vastaavaa vaadetta ei ole.

Miten tärkeää on, että on maksutonta, kaikille avointa tarjontaa?

• Se ei ole kriteeri eikä tarkoita vielä saavutettavuutta sillä tavoin kuin me sen ymmärrämme.
• Emme halua kouluttaa ihmisiä uskomaan että kulttuuri tulee aina ilmaiseksi. Sellainen vähentää kulttuurin arvoa.
• Joku siitä maksaa aina. Maksaako vaikkapa rahoittaja kokonaan tilaajalle, esimerkiksi koululle ilmaisen kohteen?