Miten kuntavaaliehdokkaat puhuvat sirkuksesta ja tanssista?

Lähetimme puoluetoimistojen kautta kuntavaaliehdokkaille neljä kysymystä kulttuurista, erityisesti sirkuksesta ja tanssista. Saimme valtavasti vastauksia, kaikista puolueista ja lähes joka puolelta Suomea. Kiitos kaikille vastaajille, jotka pohtivat sirkuksen ja tanssin palveluita ja merkitystä kuntalaisille – muistakaa puhua asiasta vaalityössänne!

Äänestäjiä inspiroidaksemme valitsimme tähän listaan eri puolilta Suomea ehdokkaita, jotka ovat vastauksissaan pohtineet erityisesti, miksi ja miten sirkusta ja tanssia voisi lisätä kunnissa.

Listassamme on vain yksi ehdokas per kunta, mutta onneksi joka kunnassa on useampikin kulttuurimyönteinen valtuustokandidaatti.

Äänestäjiä kehotamme tutustumaan ehdokkaiden kulttuurinäkemyksiin ja konkreettisiin ehdotuksiin sekä kysymään ehdokkailta vaaliteltoilla ja paneelikeskusteluissa suoraan kulttuuriasioista, tanssista ja sirkuksesta.

Kaikkien puolueiden kuntavaaliohjelmassa kulttuuri on ainakin mainittu, koosteen puolueiden kulttuuritavoitteista voi lukea Kulta ry:n sivuilla.

Muistakaa äänestää, ja äänestäkää kulttuurimyönteistä ehdokasta!

Emilia Sarja, vihr., Espoo

Olen Emilia Sarja, 45-vuotias espoolainen palvelupäällikkö. Olen tanssinut lapsesta saakka, läpi koko elämäni. Espoossa tanssin ja sirkuksen harrastamismahdollisuudet ovat hyvät. Tanssi ja sirkus tuovat elämyksiä ja sitä kautta hyvinvointia kaiken ikäisille kuntalaisille. 

– Sirkusta ja tanssia voidaan lisätä kunnassani matalankynnyksen tapahtumilla sekä workshopeilla, joita kunta voi tukea. Lisäksi vähävaraisille pitää suoda mahdollisuus osallistua tanssi- ja sirkustoimintaan avustamalla harrastemaksuissa tai tarjoamalla Kaiku-korttimahdollisuutta. Lisätietoa ›

Juho ”Lehdokas” Lehto, vas., Helsinki

Olen kolmen lapsen isä ja luokanopettaja. Olen harrastanut perhesirkusta, pariakrobatiaa, boogie-woogieta ja argentiinalaista tangoa. Rakastan käydä katsomassa nykysirkusta, klovneriaa ja fyysistä komiikkaa! Helsingissä on lukuisia laadukkaita ryhmiä ja sirkuskouluja sekä tanssiseuroja. Lisätietoa ›

Tanssi ja sirkus tuovat helsinkiläisille hyvinvointia – fyysistä ja psyykkistä. Helsingille ne tuovat verorahoja ja mainetta; rakentavat Helsinki-kuvaa maailmalla.

– Vaikka Suomen hallitus yrittääkin taidetta ja kulttuuria sabotoida, Helsinki voi toimia toisin. Olemassaolevia ryhmiä pitää tukea ja uusien syntymistä mahdollistaa. Tämä maksaa itsensä takaisin monin tavoin.

Pia Rantanen, kok., Imatra

Olen tanssinut kilpaa, korkeinta kilpailevaa luokkaa amatöörinä, ja valmentanut vuosia. Omat lapseni kävivät sirkuskoulussa, jota onneksi voi Imatralla harrastaa tänäkin päivänä. 

Sirkus ja tanssi voivat tuoda kuntaan paljonkin elämiseen sisältöä ja laatua. Tapahtumia ja kilpailuja. Harrastajille niistä voi kehkeytyä jopa ammatti. Sanalla sanoen niin henkistä kuin taloudellista pääomaa ja hyvinvointia.

– Sirkusta ja tanssia voisi lisätä kunnassani mm. tilaratkaisuilla ja harrastetakuulla sekä tukemalla seuroja. Lisätietoa ›

Kyösti Ylikulju, vihr., Jyväskylä

Olen taidekasvatusta opiskellut tapahtumajärjestäjä ja kaupunkiaktiivi. 

Kunnassani monet kulttuuritoimijat ovat olleet viime vuosina erittäin tiukoilla. 

Kaikki taide tuo kaikenlaisille ihmisille mahdollisuuksia uuteen ajatteluun, elämän laajempaan merkityksellisyyteen ja myös hyvinvointiin.

– Sirkusta ja tanssia voidaan lisätä tiloja entisestään kehittämällä, ja nostamalla kulttuurin tuet muiden suurien kaupunkien tasolle. Tämä on tärkein vaaliteemani. Lisätietoa ›

Milla Malmberg, vas., Karkkila

Olen viisikymppinen kulttuurin monityöläinen ja perheenäiti Karkkilasta. Tällä hetkellä työskentelen osa-aikaisesti toiminnanjohtajana tanssioppilaitosten liitossa sekä sen ohella tanssinopettajana, muskariopettajana ja keikkaluonteisesti elämysoppaana, hierojana, esiintyjänä, ohjaajana ja kouluttajana. Lisätietoa minusta ›

Karkkila on kulttuurikaupunki, jossa hyvin monenlainen ja monentasoinen kulttuuri on läsnä kaikessa sen toiminnassa.

– Kulttuurin rahoituksen ja kuntatalouden ollessa hyvin tiukalla on tärkeää turvata myös sirkuksen ja tanssin olemassaolo. On tärkeää tiedostaa, että pienikin leikkaus erittäin pienellä rahoituksella toimivaan kulttuuriin voi aiheuttaa suuria vaurioita. Vastaavasti pienelläkin lisärahoituksella voitaisiin saavuttaa paljon. Sirkuksen ja tanssin lisäämiseksi antaisin siis kaupungin kulttuuripalveluille jopa pienen lisärahoituksen – tai vaikka suurenkin, mutta tässä taloustilanteessa se ei liene mahdollinen haave.

Katariina van Earle, sd., Oulu

Olen oululainen sivistys- ja kulttuurialan moniammattilainen, ammattitaiteilija, ja sirkus- ja tanssi ovat päätyöni.

Lasten- ja nuorten teatterifestivaalien ja Arktiset Askeleet -tapahtuman lakkauttaminen jättävät suuren tyhjiön esitysten tarjontaan lastenkulttuurikaupunkina itseään mainostavassa Oulussa. 

Kulttuuritarjonta on kunnalle merkittävä kilpailuetu, kun yrityksiä tai korkeasti koulutettuja työntekijöitä haetaan paikkakunnalle. Kulttuuri on sijoitus, joka kannattaa myös taloudellisesti.

– Harrastamisen Suomen mallia tulee jatkaa ja sen palkkatasot tarkistaa. Kaupungin tuista kulttuurille ja sirkusta ja tanssia tarjoaville järjestöille ei tule leikata. Pikisaareen suunniteltu kulttuuritila tulee rakentaa, ja kaupungin tulee olla tässä toimeenpanijana. Kaupungin täytyy olla aktiivisesti mukana uuden sirkukselle ja tanssille sopivan esitystilan rakentamisessa yhteistyössä paikallisten ammattilaisten ja järjestöjen kanssa. Lisätietoa ›

Jarno Valkeapää, kesk. – sit., Rovaniemi

Olen aktiivisen, 14-vuotiaan sirkusharrastajan isä. Rovaniemen tanssi, musiikki, harrastajateatteri- ja sirkus-harrastusmahdollisuudet ovat pikkukaupungin mittaluokassa aivan erinomaiset. 

Rovaniemi on vahva matkailukaupunki, jossa myös sirkusta, tanssia ja teatteria on alettu rohkeasti tuotteistamaan arktisiksi elämyksiksi, jotka tuottavat matkailutulon lisäksi iloa niin vieraillemme kuin paikallisille. 

– Lisää sirkusta ja tanssia saadaan esityksillä ja rohkaisemalla lapsiamme kokeilemaan sirkusta ja tanssia, myös poikia. Kunnalla on merkittävä rooli sirkuksen ja tanssin tukemisessa kulttuuriavustusten ja tilojen ylläpidon mahdollistajana sekä harrastusmahdollisuuksien jatkuvuuden takaajana. Näin saamme pidettyä todella kovan tason ammattilaiset pyörittämässä harrastustoimintaa, ja uudet harrastajat voivat Rovaniemellä kasvaa sirkuksen tai tanssin ammattilaisiksi. Lisätietoa ›

Petri Vesamäki, vihr., Tampere

Olen tamperelainen tietotekniikan insinööri ja esittävien taiteiden ystävä. Olen ollut läheisesti tekemisessä Sorin Sirkuksen toiminnan kanssa harrastajana ja kahden sirkuslaisen vanhempana. Tampereella on monipuoliset ja korkeatasoiset mahdollisuudet nauttia sirkuksesta ja tanssista niin katsojana kuin harrastajana. 

Sirkus, tanssi ja muukin kulttuuri tekee kaupungista elävän ja vetovoimaisen. Monipuolinen kulttuuritarjonta houkuttelee asukkaita ja kävijöitä ja luo näin kysyntää majoitus- ja ravintola-alalle. Kulttuurin vuoksi kaupunki on muutakin kuin asuinpaikka.

– Harrastusmahdollisuuksien tukemisen lisäksi kaupungin on tärkeä olla paikallisen kulttuurin asiakas/ostaja, joka hyödyntää omissa tapahtumissa ensisijaisesti paikallista taideosaamista. Lisätietoa ›

Muita vastauksia kysymykseen, miten sirkusta ja tanssia voisi lisätä kunnassasi

Olisi tärkeä varmistaa, että maksuttoman harrastamisen mallissa tanssi ja sirkus ovat varteenotettavia vaihtoehtoja! Sakari Bister, vas., Helsinki

Kannatan tukitoimia joissa lapsille ja nuorille turvataan mahdollisuus mielekkäisiin harrastuksiin perheen tulotasosta riippumatta. Tuomas Heinonen, ps., Lahti

Lasten mahdollisuuksia saada taloudellista tukea tanssiharrastukselle, voisi tuoda enemmän esiin. Isoissa kaupungeissa tanssikoulujen tilakustannukset voivat olla merkittävät, eikä harrastuskausi kata koko vuotta, joten yrittäjien voi olla vaikea vaikuttaa harrastuksen hinnoitteluun. Terhi Holkeri, kok., Tampere

Taidetestaajat on loisto esimerkki varhaiskasvatuksesta. Tanssi ja sirkus voisi olla laajemmin mukana koulutuksessa ja koulujen kerhotoiminnassa. Tapani Launonen, sd., Oulu

Erityisesti paikallista esittävän taiteen vapaata kenttää tukemalla voisimme tuoda monipuolisemmin tanssin ja sirkuksen toimijoita näkyville, myös katukuvassa, arjessa… Juuso-Matias Maijanen, vas., Tampere

Helsingin mallia on kehitettävä, jotta taidetta voidaan tehdä ja kokea aidosti ympäri Helsinkiä – myös lähiöissä. Kaupungin pitäisi tarjota matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksia kaikenikäisille. Kaikilla perheillä ei myöskään ole tapana käydä katsomassa tanssia tai sirkusta: yhteistyötä koulujen ja taiteen ammattilaisten välillä on kasvatettava. Aleksi Moine, vas., Helsinki

Kun määrärahoja lisätään, voidaan toimintaakin lisätä. Johanna Sydänmaa, vihr., Helsinki

Erityisesti pitäisi rakentaa lisää vapaasti käytettäviä ulkotanssilattioita ympäri kaupunkia keväästä syksyyn. Nick Walters, vas., Helsinki