Tuotantoryhmä Flow Productions on toteuttanut lukuisia paikkasidonnaisia esityksiä mitä erikoisempiin tiloihin ja rakennuksiin ympäri Oulua. Teosten vahvasti visuaaliset, surrealistiset maailmat on nyt koottu valokuvakirjaksi Upoksissa – Immersed.
Teksti: Emma Vainio
Flow Productionsilta on nähty vuosina 2014–2024 yhteensä seitsemän immersiivistä, monitaiteellista teosta. Niissä katsoja on saanut astua esityksen sisälle ja upota sen osaksi. Valokuvakirja Upoksissa – Immersed julkaistiin joulukuussa Flow’n taiteellisen johtajan, tanssitaiteilija Pirjo Yli-Maunulan 45-vuotistaiteilijajuhlan kunniaksi. Samalla kirja juhlistaa tuotantoryhmän 20-vuotisjuhlaa vuonna 2026.
“Etsin mielenkiintoisia tiloja jatkuvasti. Saatan kuulla paikoista tai lukea lehdestä, että joku erikoinen rakennus on vapautumassa. Lisäksi minulle monesti vinkataan paikoista”, kertoo Yli-Maunula.
Kymmenen vuoden aikana yleisöt on esimerkiksi viety lossilla Oulun edustalla olevan Varjakan saaren poluille ja rakennuksiin (Varjakka, 2014) sekä johdateltu vanhaan Intiön vesitorniin, jossa rakennukseen liitetyt, mielikuvitukselliset tarinat lähtivät lentoon (Torni, 2016). Esityksiä on nähty myös Kempeleen puutarhaoppilaitoksessa, jonka villiintyneen kasvillisuuden ja apokalyptisten otusten keskellä katsojat johdatettiin ympäristökatastrofin jälkeiseen maailmaan (The Secret Garden, 2018).
Hylky-esitys (2020) vei yleisön käytöstä poistuneeseen armeijan kasarmirakennukseen sekä haaksirikon ja hylätyksi tulemisen teemoihin, kun taas Varikko (2022) koettiin Oulun vanhan kaupunginvarikon jylhän ja ankaran arkkitehtuurin ympäröimänä.
“Ne ovat kaikki olleet hyvin eri luonteisia ja erilaisia paikkoja olosuhteiltaan, käyttötarkoitukseltaan, arkkitehtuuriltaan ja historialtaan. Myös erilaiset kalusteet ja koneet antavat kullekin paikalle omanlaistaan luonnetta”, Pirjo Yli-Maunula kuvailee.
Myyttisen ja arkisen kohtaaminen luo dialogia
Elokuussa 2026 ensi-iltansa saava Faravidin maa saa näyttämökseen Oulun legendaarisen, purkamista odottavan Raksilan marketin. Flow Productionsin ja Oulun teatterin yhteistuotanto on osa Euroopan kulttuuripääkaupungin ohjelmistoa.
“Faravidin maa sijoittuu esityksenä myyttiseen maailmaan, kun taas Raksilan marketti on ympäristönä hyvin arkinen. Kun myyttinen ja arkinen kohtaavat, syntyy todella mielenkiintoista dialogia”, Yli-Maunula pohtii.
Rakennus ei koskaan ole tilana neutraali
Paikkasidonnaisessa esityksessä rakennus tai jokin muu tila luo puitteet esitykselle, mutta tilan merkitys voi olla myös paljon suurempi, luonnehtii Yli-Maunula.
“Näyttämö on tilana neutraali. Mutta rakennus ei koskaan ole neutraali: siinä näkyy ajan kerrokset, ja tila puhuu historiansa kautta. Koen, että rakennus on aina yksi teokseni päähenkilöistä.”
Erikoiset esityspaikat tuovat myös omat haasteensa taiteen tekemiseen. Jos mennään vanhaan teollisuushalliin, siellä on lähtökohtaisesti aina likaista. Ihan ensin pitää tehdä iso perussiivous. Myös työskentelyolosuhteet ja yleisö pitää huomioida erityisellä tavalla.
”Esimerkiksi vesitorni oli todella kylmä tila, jossa ei ollut vettä eikä WC:tä. Sähköt siellä oli, mutta kaikki muu oikeastaan puuttui. Etsimme läheltä sosiaalitilan, jossa työryhmä saattoi pukeutua ja käydä syömässä”, Yli-Maunula kertoo.
“Ja tietenkin pitää huomioida turvallisuus myös yleisöä ajatellen. Onko esimerkiksi lattiassa epätasaisia pintoja, joita ei näy pimeässä, tai onko vaarana, että joku törmää seinässä törröttävään putkeen”, tanssitaiteilija–ohjaaja luettelee.
Kokemuksellisuus vie syvemmälle
“Koen, että immersiiviset, paikkasidonnaiset teokset moniaistisina, vuorovaikutteisina ja katsojaa aktivoivina kokemuksina menevät syvälle”, Pirjo Yli-Maunula sanoo.
“Katsoja voi valita reittinsä esityksen läpi ja mennä ihan lähelle esiintyjää tai etäämmälle, kuinka haluaa. Olla vuorovaikutuksessa tai ei.”
Kokeminen on parhaimmillaan kuin lapsuuden mielikuvitusleikki
Moniaistisuus muodostuu esimerkiksi materiaalisten kokemusten kautta. Katsoja voi astella erilaisilta tuntuvilla pinnoilla tai kosketella esineitä. “Esimerkiksi Secret Gardenissa oli yhtenä materiaalina puutarhoissa käytettävää haketta”, tanssitaiteilija kertoo.
Pirjo Yli-Maunulan mielestä immersiivisen teoksen kokeminen voi parhaimmillaan olla kuin lapsuuden mielikuvitusleikki.
“Se syntyy kokonaisuudesta, tilakokemuksesta, visuaalisesta ja äänellisestä maailmasta. Mielikuvituksen voima on ihmeellinen!”
Kirjassa on valokuvien lisäksi musiikkia
Upoksissa – Immersed on isokokoinen ja vaikuttava juhlakirja. Visuaalinen maailma koostuu Janne-Pekka Mannisen valokuvista. Teosten luonnetta pohdiskelevat tekstit on kirjoittanut Tenka Issakainen. Kielinä on suomi ja englanti.
Kirjaa selaillessa voi sukeltaa myös teosten musiikillisiin tunnelmiin. Anssi Laihon äänimaisemia voi kuunnella skannaamalla kirjan etusivuilla olevan QR-koodin.
Kirjan voi tilata täältä.