Taideyliopiston tutkimushankkeessa tarkasteltiin taiteen ja kehollisten menetelmien potentiaalia oppimisen tukena. Saadut tulokset osoittavat, että kielen opiskelu luovasti ja toiminnallisesti innostaa ja motivoi kaikenikäisiä.
Kielten opiskelu laulaen, tanssien ja teatterin tai sirkuksen keinoin kannattaa. Taideyliopiston johtaman ELLA-tutkimushankkeen tuoreen tutkimuksen mukaan kehollinen ja luova toiminta voi edistää esimerkiksi sanaston oppimista.
”Lapset hahmottavat käsitteitä ja muistavat sanoja paremmin, kun he myös tulkitsevat niitä kehollisesti”, kertoo ELLA-hankkeen johtaja Eeva Anttila. Anttila työskentelee tanssipedagogiikan professorina Taideyliopiston Teatterikorkeakoulussa.
Kehollista ja taiteellista toimintaa ei tule tutkijoiden mukaan nähdä erillisenä alueena kielen oppimisessa tai koulutusjärjestelmässä, sillä kieli ja taide keskeisinä inhimillisen elämän ilmiöinä ovat toisiinsa kytköksissä monin tavoin.
Kehollinen ja taiteellinen toiminta tukee oppijoita kielenkäytössä ja rohkaisee heitä luovuuteen vuorovaikutuksessa. Toiminnallinen ja luova kieltenoppiminen toisi samalla koulupäivään kaivattua lisäliikuntaa.
”Samalla he riemuitsevat vapaudesta saada liikkua esiopetuksessa tai oppitunnilla, ja ilo tarttuu myös kielenoppimiseen.”
Luovasta liikkeestä osana oppimista hyötyvät myös aikuiset. Musiikki, laulaminen, luova liikunta ja tanssi tuovat kielenoppimiseen monia aisteja ja useita eri keinoja. Ne tukevat vuorovaikutusta ja puhumisen harjoittelua.
”Tulokset osoittavat, että taiteellinen toiminta tuo myös aikuisille kielenoppimiseen leikillisyyttä ja iloa. Se motivoi ja rohkaisee kielen tuottamiseen sekä kokeilemaan ja käyttämään kieltä luovasti”, Anttila kertoo.