Jo parikymmentä vuotta ilmestyneen tanssin verkkolehti Liikekieli.comin hallitus ei ole valmis jatkamaan toimintaa nykyisessä rahoitustilanteessa. Lehti julkaisi sivuillaan kirjoituksen, jossa hallitus avaa tapahtumien kehitystä ja ristiriitaista tilannetta, sekä esittää viimeisen hätähuudon sen puolesta, että lehdelle löytyisi vielä jokin jatkosuunta. Julkaisemme kirjoituksen sellaisenaan myös tässä.
Teksti on julkaistu danceinfo.fi-sivustolla 22.3.2023.
Tanssitaiteen verkkolehti Liikekieli.comilla on oma vahva sijansa suomalaisen tanssin kentällä.
Lehtenä, julkaisualustana, keskustelufoorumina ja arkistona se on kartoittanut kotimaisen tanssin lähihistoriaa sekä tuonut taiteilijoiden ja muiden tanssin ympärillä toimivien ääntä kuuluville monipuolisesti jo lähes kahden vuosikymmenen ajalta. Liikekieli.com täyttäisi ensi vuonna kunnioitettavat 20 vuotta.
Ei kuitenkaan ole varmaa, että lehden toiminta jatkuu kuluvan kevään yli. Liikekieli.com on tullut taitekohtaan.
Lehden rahoitusta ei suuresta vaivannäöstä ja lukuisista yrityksistä huolimatta ole kyetty vakiinnuttamaan ja kasvattamaan samassa suhteessa toiminnan laajenemisen kanssa. Kuten suuri osa tanssin vapaan kentän toimijoista, myös Liikekieli.com on toiminut vuosia aliresursoidussa, kestämättömässä tilanteessa.
Lehden toiminta on pyörinyt suurelta osin epäsäännöllisen hanke- ja kohderahoituksen varassa, mutta paljolti myös talkoovoimin, intohimolla ja sitkeällä uskolla tanssista kirjoittamisen merkityksellisyyteen. Epäsäännölliseen rahoituskuvioon elintärkeän lisänsä toi Taiteen Edistämiskeskuksen myöntämä vuosittainen kulttuurilehtiavustus, jota yhdistys sai vuoteen 2021 saakka. Vuonna 2022 avustusta ei yllättäen enää myönnetty.
Enemmän vähemmällä – vai sittenkin alasajo?
Perusteena Taiken kielteiseen päätökseen oli se, ettei Liikekieli.comin sisällöntuotanto ole tarpeeksi aktiivista, vaikka sisältö itsessään olikin päätöksentekijöiden mukaan kiinnostavaa. Toisin sanoen lehden olisi avustuksen saamiseksi pitänyt kasvattaa vuosittaista julkaisumäärää aikaisempiin vuosiin verrattuna, eli tuottaa enemmän vähemmällä. Reilua taidejournalismiako?
Kulttuurilehtiavustuksen loppumisen jälkeen toiminnan edellytyksiä on pakko arvioida kriittisesti uudelleen
Taiken päätös on merkinnyt Liikekieli.comin toiminnan siirtymistä täysin projektirahoituksen varaan: kuluneen vuoden aikana olemme joutuneet kattamaan kaiken julkaistavan sisällön, kuten myös lehdessä tehtävän toimitustyön ja yhdistyksen kulut, hankekohtaisista apurahoista. Projektiapurahat ovat laadultaan määräaikaisia, epäsäännöllisiä ja usein suhteettoman pieniä. Ne eivät mahdollista Liikekielen kaltaista jatkuvaa, pysyväisluonteista toimintaa saati tuon toiminnan pitkäjänteistä kehittämistä. Kulttuurilehtiavustuksen loppumisen jälkeen toiminnan edellytyksiä onkin pakko arvioida kriittisesti uudelleen.
Taiken rahoitusleikkaus tuntuu käsittämättömältä kuluneiden vuosien ja niiden aikana tehdyn työn valossa. Taiteilijavetoisena lehtenä meillä on realistinen käsitys tanssitaiteen alan rahoitustilanteesta. Siten olemme osaltamme halunneet tukea taiteilijoiden ja taiteesta kirjoittajien oikeutta saada tehdystä työstä oikeudenmukainen korvaus. Lisäksi olemme pyrkineet kehittämään lehdessä toimivien henkilöiden työoikeudellista asemaa.
Vuotuisella 5 000 euron avustussummalla ei ole mahdollista saada nykyistä aktiivisempaa sisällöntuotantoa ilman, että siirrymme takaisin kohti talkootyöhön perustuvaa toimintamallia ja/tai polkisimme merkittävästi kirjoitustyön hintaa. Kielteinen päätös tuntuukin kestämättömältä linjanvedolta, joka asettaa sekä yhdistyksen että Liikekieli.comin tulevaisuuden – ja sen myötä kotimaisesta tanssitaiteesta kirjoittamisen ja sen lähihistorian dokumentoinnin – vaakalaudalle.
Kestämättömän rahoituspolitiikan takia Liikekieli.comin toimintaa on tällä hetkellä erittäin vaikea jatkaa. Tämän vuoksi olemme nykyisessä hallituksessa alkaneet pohtia toiminnan hallittua alasajoa yhtenä vaihtoehtona kestämättömän tilanteen ratkaisemiseksi. Näemme, että meidän osaamisemme ja resurssimme eivät riitä tarpeeksi radikaalin muutoksen tekemiseen.
Vuonna 2022 järjestimme jäsenistölle tapaamisen, jossa kerroimme yhdistyksen taloudellisista haasteista. Tämä avoin kirjoitus on toinen yrityksemme löytää Liikekieli.comille jonkinlainen jatkosuunta sekä tiedottaa laajempaa lukijakuntaa lehden toiminnan nykytilasta. Tarvitsemme toiminnalle joko pitkäjänteisen rahoittajan tai tekijöitä, jotka jatkavat lehden toimintaa jollakin uudella, kekseliäällä tavalla, sillä muuten se ei jatku.
Liikekieli.comin lähes 20 vuotta
Tanssin verkkolehti Liikekieli.com sai alkunsa vuonna 2004. Tuolloin tanssitaiteilijat Valtteri Raekallio ja Thomas Freundlich perustivat foorumin reaktiona kentän kokemukseen siitä, ettei tanssitaiteesta kirjoitettu tarpeeksi, eivätkä olemassa olevat mediat tunnistaneet suomalaisen tanssitaiteen ja sen tekijöiden monimuotoisuutta.
Lehden aiempina päätoimittajina ovat toimineet Valtteri Raekallio (2004–2006 ja 2008–2009), Jere Nurminen (2006–2008), Karoliina Korpilahti (2009–2011), Veera Lamberg (2011-2015), Maija Karhunen (2015-2020), sekä vuodesta 2020 alkaen Outi Markkula. Jokainen päätoimittaja on omilla näkemyksillään ja toimillaan pyrkinyt vakiinnuttamaan Liikekieli.comin asemaa suomalaisen tanssitaiteen mediakentässä. Osoituksena toiminnan laadusta Liikekieli.com palkittiin tanssin mainetekopalkinnolla vuonna 2006 ja tanssitaiteen valtionpalkinnolla vuonna 2008.
Liikekieli.com on aina kunnianhimoisesti pyrkinyt julkaisemaan kiinnostavaa, ajankohtaista ja puhuttelevaa sisältöä. Lehti on tuonut esiin teoksia, tapahtumia ja tekijöitä, jotka muissa medioissa ovat jääneet katveeseen, sekä toiminut alustana erilaisille, kokeellisillekin tanssista kirjoittamisen muodoille.
Liikekieli.com on toimintansa aikana järjestänyt kirjoittajakoulutusta sekä kirjoittamiseen liittyviä seminaareja. Myös tanssiarviot ja -kritiikki ovat aina olleet olennainen osa lehden julkaisutoimintaa.
Ilman nettijulkaisuja olisin todella huolissani moniäänisyydestä ja nuorten tai muuten marginaalissa olevien taiteilijoiden esiin pääsemisestä. – Veera Lamberg
Vuonna 2014 Tiia Lappalainen summasi Liikekieli.comin ensimmäistä kymmentä vuotta päätoimittajahaastattelujen muodossa artikkelissaan Ruutupaperilta edelläkävijäksi (linkki). Tuolloin päätoimittajuudesta väistyvä Veera Lamberg totesi: “Se, mikä Liikekielessä on ollut mielestäni erityisen arvokasta, on sen asema taiteilijoiden äänenkannattajana. Liikekieli on mahdollistanut erilaista keskustelua ja antanut taiteilijoille äänen ilman suurta julkaisukynnystä. (…) Ilman nettijulkaisuja olisin todella huolissani moniäänisyydestä ja nuorten tai muuten marginaalissa olevien taiteilijoiden esiin pääsemisestä.”
Lehden historian varrelle mahtuu useita ansiokkaita virstanpylväitä, kuten Lambergin kaudella toteutettu Kedja Writing Movement -hankkeen Suomen osuus, sekä vuonna 2016 Maija Karhusen toimesta aloitettu teemanumerokonsepti, jossa vierailevat kirjoittajat toivat saman teeman äärelle eri näkökulmia yli taiteen- ja lajirajojen, tarkoituksenaan herättää keskustelua ajankohtaisista aiheista.
2020-luvulla Liikekielen julkaisuissa on käsitelty ajankohtaisista aiheista muun muassa yhteistekijyyden ja kestävyyden kysymyksiä sekä pyritty aktiivisesti kirjoittamaan tanssitaiteesta koko Suomen alueelta niin avointen kirjoituskutsujen kuin kuratoitujen artikkelisarjojen ja teemanumeroiden muodossa. Tällä hetkellä käynnissä on tanssin ja kielen yhteyttä pohtiva monikielisyyshanke (Dance and Multilingualism), jonka puitteissa julkaistaan kirjoituksia monelta eri tekijältä, usealla kielellä.
Arvot ja resurssit ristiriidassa
Kestävyys, työhyvinvointi ja jatkuvuus ovat yhdistyksellemme tärkeitä arvoja, joiden toteutumista olemme määrätietoisesti pyrkineet edistämään kuluneiden vuosien aikana. Runsaan ja säännöllisen julkaisutoiminnan rinnalla olemme aktiivisesti kehittäneet Liikekieli.comia työnantajana ja toiminta-alustana: talkootyöstä on päästy lähes kokonaan eroon ja kirjoittajille maksetut korvaukset on nostettu kohtuulliselle tasolle, 150–250 euroon, kirjoituksen laajuudesta ja työn määrästä riippuen.
Kestävän, eettisen ja laadukkaan toiminnan ylläpitäminen vaatii kuitenkin resursseja, joita lehdellä ei tällä hetkellä ole. Jo valmiiksi pienen perusrahoituksen häviäminen kannustaa siirtymään kohti toimintamalleja, joihin meidän on hallituksena vaikea sitoutua.
Olemme mahdottoman ristiriidan edessä. Aliresursoituna emme voi täyttää niitä sisällöntuotannollisia vaatimuksia, joita jatkuvamman rahoituksen saaminen meiltä vaatisi
Kuluneen vuoden aikana olemme ottaneet kirjoitusehdotuksia vastaan vain, mikäli kirjoittaja on pystynyt rahoittamaan kirjoitustyönsä muuta kautta, esimerkiksi henkilökohtaisella taiteilija-apurahalla. Hankkeiden ulkopuolisia kirjoitustoimeksiantoja emme ole tehneet, koska meillä ei ole ollut mahdollisuutta maksaa niistä palkkioita.
Jatkuva perustoiminnan “hankkeistaminen” ei ole mielekästä, sillä se muokkaa väistämättä tuotettuja sisältöjä ja vie fokusta laadukkaan toimitus- ja kirjoitustyön tekemisestä jatkuvaan innovointiin ja oman ydintoiminnan muotoilemiseen rahoittajalle vetovoimaisiksi projekteiksi. Toisin sanoen hankerahoituksen varassa toimiminen kapeuttaa lehden toimintaa siten, että tärkeisiin tai ajankohtaisiin aiheisiin ei ole välttämättä mahdollisuutta tarttua, sillä avustushakemukseen kirjoitettu työsuunnitelma asettaa raamit sille, millaisia kirjoituksia julkaisemme minäkin ajankohtana.
Olemme yrittäneet ratkaista rahoitusvajetta erilaisten yhteistyöneuvottelujen kautta. Tässä suhteessa meitä ei kuitenkaan ole onnistanut. Erilaisten yhteistyömallien kautta toimintaa voisi järjestää uudelleen, mutta myös toiminnan radikaali uudelleenajattelu on työtä, joka vaatii ajallisia ja taloudellisia resursseja.
Olemme mahdottoman ristiriidan edessä. Aliresursoituna emme voi täyttää niitä sisällöntuotannollisia vaatimuksia, joita jatkuvamman rahoituksen saaminen meiltä vaatisi, ellemme samalla polje meille tärkeitä arvoja. Hallituksessa koemme, että on mahdotonta toimia yhdistyksessä, joka toimii omia arvojaan vastaan.
Taiteen kentällä tehdään paljon talkoo- ja ilmaistyötä, joka myös Liikekielen historiassa on saanut paljon aikaan ja ollut osaltaan mahdollistamassa yhdistyksen toiminnan kehittymistä ja jatkumista. Nykyiselle hallitukselle talkootyöstä luopuminen on kuitenkin ollut tärkeää. Sen vuoksi emme ole hallituksena valmiita jatkamaan toimintaa nykyisessä rahoitustilanteessa. Resurssit eivät ole riittävät sen laatuiseen toimintaan, jota arvojemme mukaisesti haluaisimme tehdä.
Arkistointi ja toiminnan jatko
Kaikki Liikekieli.comiin kirjoitetut artikkelit aina vuodesta 2004 ovat avoimesti luettavissa kenen tahansa toimesta milloin vain. Arkisto on tanssihistoriallisesti merkittävä: se pitää sisällään viimeisen lähes kahdenkymmenen vuoden aikana kirjoitettua materiaalia suomalaisen tanssitaiteen saralta yli 1600 artikkelin verran.
Mikäli yhdistys päädyttäisiin lopettamaan, iso kysymys on, kuinka Liikekieli.comin sisältämä artikkelikokoelma arkistoitaisiin. Lienemme kaikki yhtä mieltä siitä, että tämän suomalaisen tanssihistorian osan säilyttäminen on äärimmäisen tärkeää. Nykyinen hallitus on selvittänyt joitakin arkistointimahdollisuuksia, jotka yhdistys kykenee vielä taloudellisesti ja muiden resurssien puitteissa hoitamaan.
Olemme avoimia kuulemaan, tuleeko lukijoilta, yhdistyksen jäseniltä tai muulta viiteryhmältä ajatuksia Liikekieli.comin jatkumisen suhteen. Jos sinulla on lehden jatkon kannalta idea, jota haluat lähteä kehittämään, lähetä se päätoimittaja Outi Markkulalle 16.4.2023 mennessä. Jatkoideoita käsitellään hallituksessa ja ne tuodaan jäsenistön päätettäväksi yhdistyksen vuosikokouksessa touko-kesäkuussa 2023. Jos uusia ideoita syntyy, nykyinen hallitus sitoutuu auttamaan ja jakamaan tietotaitoaan esimerkiksi yhdistyshallinnosta ja muista käytännön asioista ylimenokauden ajan.
20.3.2023
Tanssin Liikekieli ry:n hallitus
Outi Markkula, Virva Talonen, Riina Hannuksela, Heini Tuoresmäki, Lotta Halinen