Suomessa on alkanut näkyä yhä enemmän katusirkusta, eri paikkoihin pystytettyjä sirkustelttoja ja ulkoilmatapahtumia, joihin on kenen tahansa helppo osallistua. Perinteisesti nykysirkusta on Suomessa esitetty sisätilojen näyttämöillä, mutta viime vuosina ulkoilmaesitykset ja telttakiertueet ovat lisääntyneet huomattavasti.
Teksti: Miika Sillanpää, haastattelut: Miika Sillanpää ja Johanna Mäkelä
Suomessa todennäköisesti yleisimpiä nykysirkuksen esityspaikkoja ovat erilaiset sisätilojen näyttämöt, mihin on tietysti montakin syytä. Sirkuksen alalla on kuitenkin monia muitakin perinteisiä esittämisen tapoja, joista viime aikoina on Suomessakin alkanut näkyä entistä enemmän esimerkiksi katusirkusta, omalla teltalla kiertämistä ja erilaisia yleisölle helposti saavutettavia ulkoilmatapahtumia.
Mitä ”valmiiden seinien ulkopuolella” tapahtuvalle suomalaiselle sirkustoiminnalle kuuluu tällä hetkellä? Kyselimme muutamalta eri toimijalta kuulumisia tapahtumatäytteisen viime kesän osalta.
Nykysirkusta teltassa
Sirkus Finlandian teltta on ollut tuttu näky ympäri Suomen jo lähes 50 vuoden ajan, mutta sen lisäksi hiekkakentillä ja parkkipaikoilla on nähty muitakin telttasirkuksia. Rovaniemeltä lähtöisin oleva Saarni Sirkus hankki oman teltan muutama vuosi sitten ja takana on nyt kaksi kesäkiertuetta.
Saarnin Aarni Pahajoki kertoo, että oman, kiertävän sirkuksen perustaminen oli pyörinyt ideana pidempään. Korona-aikaan telttoja oli paljon myynnissä ja Pahajoki kumppaneineen päätti, että sopiva hetki haaveen toteuttamiseen oli koittanut. Teltta on kuitenkin vain osa kiertävän sirkuksen koneistoa.
”Teltan lisäksi tarvitaan tietysti paljon muutakin infraa, kuten katsomo, ääni- ja valotekniikka, esiintymislava sekä rekka puoliperävaunuineen, jolla kaikki tämä kulkee. Vaikka tavaraa on hurja määrä, on teltta oikeastaan pienin osa sitä, vaikka pystytettynä se onkin se näkyvin”, Pahajoki kuvailee.
Kesäkiertueillaan Saarni Sirkus on vaihtanut paikkakuntaa kerran viikossa, joten kiertueiden tahti on ollut Pahajoen mukaan aika tiukka. ”Ensin muutetaan, sitten kasataan, sitten on vapaapäivä ja loppuviikko esiinnytään. Sitten suoraan perään purku, muutto ja uusi rakennus. Mutta ihan niin yksinkertaista se ei tietysti koskaan ole. Aina tulee uusia asioita ja jotain korjattavaa vastaan.”
Telttasirkukseen liittyvät perinteisen sirkuksen mielikuvat näkyvät myös Saarnin toiminnassa. Monet odottavat näkevänsä sirkusteltassa esimerkiksi eläimiä ja punanenäisiä pellejä, jotka eivät kuitenkaan kuulu Saarnin ohjelmistoon. ”Me tehdään asiat vähän toisella tavalla. Teltta on hyvin perinteinen tila, jossa voi tehdä monenlaista sirkusta, eikä Suomessa ole nähty kovin paljon teltalla kiertävää nykysirkusta. On avartavaa monelle katsojalle, että teltassa voi nähdä jotakin erilaistakin”, muotoilee Pahajoki.
Kiertävä sirkus on hyvä keino tehdä nykysirkusta tutuksi uusille yleisöille myös suurten kaupunkien ulkopuolella. Pahajoki kertoo, että näin on myös Saarnin kohdalla. ”Olemme vieneet sirkusta paikkakunnille, joilla sitä on vähemmän nähty. Melkein jokaisella paikkakunnalla pidämme myös avoimia työpajoja, joissa tarjoamme opetusta ja yleisö saa tulla kokeilemaan eri sirkusvälneitä. Se ei velvoita mihinkään eikä maksa mitään. Sirkuksesta löytyy jokaiselle jotakin ja haluamme tuoda sirkusta tunnetuksi tälläkin tavalla.”
Radanvarresta Kadunvarteen
Keski-Euroopan lämpimämmässä ilmanalassa katusirkuksella on pitkät perinteet. Suomessakin erilaisia ulkoilmaesityksiä on toki nähty joko itsenäisinä tai osana festivaaleja ja muita tapahtumia, mutta koronapandemian rajoitettua sisätiloissa tapahtuvia esityksiä katusirkus alkoi saada enemmän jalansijaa myös täällä pohjoisessa. Aktiivista katusirkustoimintaa on ollut erityisesti Turussa, josta on kenties muodostunut jopa jonkinlainen katusirkuksen pääkaupunki Suomessa.
Sirkus- ja teatteriyhdistys Aura Company on järjestänyt osana Radanvarsi-festivaaliaan nyt kahtena vuotena katusirkukseen keskittyvät Kadunvarsi-etkot. Vuonna 2022 Kadunvarsi sijoittui Aurajoen rantaan festivaaliviikonlopun aluksi, tänä vuonna etkot olivat oma yhden päivän kokonaisuutensa vasta remontin kourista vapautuneella Kauppatorilla.
Aura Companyn Pekka Laamanen on itse tehnyt katusirkusta jo 16 vuoden ajan, ja myös muilla Aura Companyn jäsenillä on katusirkustaustaa, joten festivaalin laajentaminen esitystilojen ulkopuolelle oli luontevaa. Ajatus katuesitysten tuomisesta osaksi festivaalia saikin alkunsa juuri tästä, sillä järjestäjät ovat kokeneet, että katusirkus tarjoaa mahdollisuuden tulla katsomaan sirkusta matalalla kynnyksellä. Toiveena on toki myös se, että katusirkusta nähtyään katsoja voi uskaltautua katsomaan sirkusesityksiä sisätiloihinkin.
Ensimmäisellä Radanvarsi-festivaalilla vuonna 2019 mukana oli Race Horse Company nyt jo legendaariseksi muodostuneella Motosikai-esityksellään. Aura Companyn teatterin pihalla järjestetty ilmaisesitys oli menestys ja osaltaan näytti, että katusirkus kiinnosti turkulaisyleisöä. Kadunvarsi-tapahtumien saama yleisöpalaute on ollut hyvää ja monet ovat pitäneet kivana, että esittävää taidetta tuodaan kaupunkitilaan.
Taiteilijan kannalta katusirkuksen tekemisessä on myös erilaisia haasteita kuin tavanomaisemmassa sirkusesityksessä, jossa katsomossa oleva yleisö on ”sitoutunut” esitykseen koko sen keston ajaksi. ”Kyllähän se jännittää hiukan eri tavalla kun täytyy miettiä, pystyykö tekemään esityksestä kiinnostavan ohikulkijoille, jotta nämä jäävät katsomaan”, Laamanen pohtii. Toisaalta yleisökontakti on katusirkuksessa välittömämpi ja jotkut katsojat jäävätkin mielellään myös juttelemaan taiteilijan kanssa esityksestä.
Yleisellä paikalla tapahtuvan esityksen näkyvyys on tietysti usein huomattavasti suurempaa kuin sisätiloihin kätketyn. Vaikka esitys ei olisikaan parhaillaan käynnissä, ohikulkijoiden huomion voivat kiinnittää esimerkiksi ilma-akrobatiaesityksiä varten rakennetut telineet, joita ei kuitenkaan ihan joka päivä voi nähdä kadunvarressa.
Eurooppalaista meininkiä Vanhalla Suurtorilla
Tänä vuonna loppukesästä Turussa oli myös toinen isompi katusirkustapahtuma, Vanhalla Suurtorilla järjestetty Multi Bueno Festivaali, jonka ohjelmassa nähtiin yhden päivän aikana kymmenkunta esitystä sekä paikallisilta että vierailevilta sirkusartisteilta. Kadunvarsi-etkoihin verrattuna Multi Bueno oli tapahtumana hieman erityyppinen, sillä Vanhalle Suurtorille oli tuotu muun muassa siirreltävät katsomot, herkkukojuja ja muuta asiaan kuuluvaa.
Multi Buenon järjestänyt turkulainen sirkustaiteilija Kai Kuutamo kertoo, että festivaalin ajatuksena oli tuoda Turkuun kunnon eurooppalaista katusirkusmeininkiä ja siinä tapahtuma onnistuikin. Yhden päivän mittainen festivaali oli pienelle tekijäporukalle iso ponnistus järjestelyineen, lupakäytäntöineen ja muine kuvioineen, mutta lopputulos oli erittäin hyvä sekä kävijöiden että esiintyjien mielestä. Esitykset keräsivät päivän aikana yhteensä yli 1000 katsojaa ja palaute oli kaikin puolin erinomaista.
Koska katsomorakenteista huolimatta kyseessä oli nimenomaan katusirkustapahtuma, johon ei myyty lippuja, Multi Buenossa noudatettiin kansainvälistä katusirkuksen hyvän käytännön periaatetta, jossa katsojat tekevät esityksen päätteeksi esiintyjälle lahjoituksen. Nykyteknologian ansiosta lahjoitusta ei tarvitse tehdä käteisenä hattuun – sekin toki on mahdollista – vaan homma hoituu kätevästi Mobilepaylla. Kuutamon mukaan Multi Buenon kävijät kunnioittivat käytäntöä hienosti, vaikka se ei kaikille ollutkaan entuudestaan tuttu.
Kuutamon mukaan yksi Multi Buenon tavoitteista oli tehdä katuesityskulttuuria tunnetuksi Suomessa. Tapahtuman menestyksestä voikin päätellä, että katusirkus kiinnostaa ihmisiä yhä enemmän, ja menestyksekkäät tapahtumat kasvattavat mielenkiintoa entisestään. Taiteilijoiden kannalta Multi Buenossa käytössä olleen lahjoituskäytännön rantautuminen Suomeen on myös mainio asia, sillä tapahtuipa esitys sitten sisällä tai ulkona, asiallinen korvaus esiintyjien työstä on joka tapauksessa tärkeä tavoite.
Kansainvälistä esittävää taidetta Salossa
Varsinais-Suomessa on Aura Companyn Radanvarsi-festivaalin lisäksi viime vuosina vakiinnuttanut asemansa toinenkin taiteilijalähtöinen sirkusfestivaali. Salo Circus Festival järjestettiin ensi kertaa vuonna 2019, ja siitä lähtien festivaalilla on nähty joka vuosi huomattava määrä suomalaisia ja kansainvälisiä nykysirkusesityksiä. Vuonna 2023 festivaali keskittyi erityisesti ulkoilmateoksiin.
Festivaalin johtaja ja perustaja Eikka Alatalo kertoo, että myös Salo Circus Festivalin ajatuksena oli tuoda Suomeen eurooppalaistyylistä sirkustoimintaa. ”Olin nähnyt muualla Euroopassa, erityisesti Ranskassa ja Ruotsissa, minkälaisia tapahtumia siellä järjestetään ja halusin tuoda jotain samantyyppistä Suomeen. Kun muutin Saloon, ajattelin että täällä voisi olla hedelmällistä maaperää järjestää esittävän taiteen tapahtumaa”, Alatalo muistelee festivaalin alkuvaiheita.
”Paikkoja ja tapahtumia esiintyä Suomessa ei näkökulmastani ollut kovin paljoa”, Alatalo jatkaa. Tämä on yleinen kokemus monien suomalaisten sirkusartistien kohdalla ja yksi syy siihen, miksi monet suuntaavat urallaan pois Suomesta. Salon sirkusfestivaalin kaltaisilla paikallisilla tapahtumilla on siis suuri merkitys siinä, millaisia työmahdollisuuksia sirkustaiteilijoille tarjoutuu Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudun ulkopuolella.
Salossakin on katusirkusesityksissä noudatettu lahjoituskäytäntöä ja Alatalon kokemus Salon festivaalilla on ollut se, että yleisö haluaa mielellään kiittää hyvästä esityksestä myös rahallisesti, kunhan heille annetaan siihen selkeästi mahdollisuus.
Koronavuosista huolimatta Salo Circus Festival on löytänyt yleisönsä, joka tulee pitkälti lähialueilta Etelä-Suomesta, mutta myös kauempaa – jopa Barcelonasta asti. Festivaalilla alkaa vakiokävijöitäkin Alatalon mukaan jo olla ja jotkut vakiovieraista kuulemma suunnittelevat seuraavan vuoden festivaalivierailua jo syksyllä.
Toiminnan vakiinnuttaminen on tietysti tältä kannalta tärkeää, mutta usein taiteilijavetoiset tapahtumat joutuvat kasaamaan budjettinsa eri lähteistä, joiden jatkuvuus vuodesta toiseen ei ole mitenkään taattu. ”Toiveissa olisi päästä varsinaisten festivaaliavustusten piiriin pienien ja epävarmojen kohdeavustusten sijaan. Tämä helpottaisi merkittävästi tapahtuman suunnittelua ja kehittämistä”, Alatalo pohtii.
Kasvun mahdollisuuksia mutta myös tuen tarvetta
Seinien ulkopuolella tapahtuva sirkustoiminta on Suomessa kasvamaan päin. Kaikilla tähän juttuun haastatelluilla toimijoilla on ollut hyviä kokemuksia yhteistyöstä kuntien ja kaupunkien kanssa. Esimerkiksi Salo Circus Festivalin kohdalla Eikka Alatalo on ollut tyytyväinen tapaan, jolla Salon kaupunki on ollut mukana festivaalin tekemisessä tarjoamalla rahoitusta, markkinointitukea ja neuvoja.
Kai Kuutamo muistuttaa, että usein paikallisten päättäjien intresseissä on elävöittää kaupunkitilaa hyvillä esityksillä, jotka voivat olla pienimuotoisempiakin tapahtumia. Saarni Sirkuksen Aarni Pahajoki puolestaan sanoo, että joskus kunnilla ja kaupungeilla voisi olla parempi ymmärrys siitä, että liikkuvan esiintymistilan kanssa kannattaa ryhtyä yhteistyöhön, sillä teltassa voidaan toteuttaa monenlaisia tapahtumia sirkusesitysten lisäksi.
Katuesiintyminen voi siis toimia myös ansaintalähteenä taiteilijoille. Vaikka Suomen oloissa siihen ei varmasti koko toimeentuloaan kannata perustaa, voi se silti olla täydentävä tulonlähde. Tässäkin auttaa, mikäli katuesityskulttuuria ja sen käytäntöjä tehdään laajemmin tunnetuksi osana elävää kaupunkikulttuuria.
Aura Companyn Laamanen huomauttaa, että vaikka katusirkuksen ajatellaan helposti liittyvän kesään, on esimerkiksi Turussa mahdollista toteuttaa katuesityksiä myös sääoloiltaan hankalampina vuodenaikoina vaikka keskustan lämmitetyllä kävelykadulla, jos esityksen puitteet ovat muuten kunnossa. Monissa kaupungeissa varsinkin Etelä-Suomen alueella olisi varmasti mahdollisuuksia kaupunkitilan luovaan käyttöön muutenkin kuin kesäauringon helliessä.
Eikka Alatalo muistuttaa myös Suomen vahvasta joulumarkkinakulttuurista, joka voi osaltaan tarjota mahdollisuuksia katusirkukselle. Joulukuiset sääolot toki voivat olla ulkoilmaesiintymisten kannalta usein hieman haasteelliset.
Myös Pahajoki uskoo kiertävän ja ulkoilmatapahtumissa nähtävän sirkuksen kasvuun. ”On hyvä, että alkaa tapahtumaan. Uskon että sirkuksen osuus tulee vain kasvamaan kaikkialla. Tulemme näkemään sirkusta muuallakin kuin teltoissa. Sirkus on näyttävää ja sirkustaide toimii monissa yhteyksissä, elokuvissa ja teatterissa. Sirkustaiteilijat ujuttautuvat pikkuhiljaa kaikkialle”, Pahajoki toteaa.
Kannattaa siis pitää silmät auki kaduilla liikkuessa – saatat hyvinkin törmätä yllättävään sirkusesitykseen!