Taidealojen usko tulevaisuuteen alkaa olla koetuksella nykyisessä rahoitusnäkymässä. Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskuksen kyselyssä ja tekeillä olevaan kulttuuripoliittiseen selontekoon liittyneissä keskusteluissa nousee esiin rakenteellisten uudistusten tarve toimijoiden eloonjäämiseksi.
Teksti: Sanna Kangasluoma
Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus teki tammikuussa 2024 kyselyn, jolla kartoitettiin sirkus- ja tanssialoilla toimivien näkemyksiä siitä, mitä näillä aloilla tulisi nyt ja seuraavina vuosina edistää yleisesti. Kysely lähetettiin sirkus- tai tanssikentällä toimiville ammattilaisille, ja vastauksia saatin 60, suunnilleen yhtä paljon molemmilta aloita.
Vapaan kentän rahoituksen kasvattaminen, kotimaan kiertue- ja vierailutoiminnan edistäminen ja taiteilijoiden sosiaaliturvan parantaminen olivat kolme tärkeintä asiaa, joiden parantamiseen tulisi nyt tarttua.
Kyselyssä oli sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä, joissa lähestyttiin kentän toiminnan ja kehittymisen edellytyksiä ja haasteita eri kulmista. Tarkoituksena oli luoda aloja koskeva yhteinen tilannekuva sekä kannustaa aloja pohtimaan, miten yhteisiä tavoitteita voidaan edistää.
“Toimivan kiertuejärjestelmän luominen koko Suomeen on ehdoton minimi.”
Avoimista vastauksista hahmottuu selkeästi muutama toimenpidekokonaisuus, joihin tarttumalla alojen selviytymistä ja toimintaedellytyksiä voitaisiin vastaajien mielestä parantaa.
Kotimaisen kiertuetoiminnan kasvattaminen nähdään välttämättömänä keinona tehostaa esitysten levitystä, pidentää teosten elinkaarta ja tarjota lisää työtä aloille. Kiertämisellä saataisiin myös hyödynnettyä teosten tuottamiseen investoidut resurssit täysipainoisesti ja edesautettua monipuolisten taidemuotojen saatavuutta eri puolilla Suomea.
Vierailunäyttämötoiminnan laajentuminen monitaiteiseksi olisi mielestäni kannatettava asia.”
Kiertue- ja vierailutoiminnan edistämiseksi kaivataan keinoja päästä esiintymään kaupunginteattereihin ja muihin VOS-laitoksiin. Monien mielestä tarvitaan jonkinlainen insentiivi tai velvoite VOS-toimijoille, jotta ne ottavat ohjelmistoonsa myös vapaan kentän esityksiä.
On tietysti muistettava, että kaikilla tanssin ja sirkuksen VOS-toimijoilla ei ole omia tiloja, joten niidenkin esitysten kiertäminen olisi tärkeää.
Kiertuetoiminta on sirkuksen ytimessä, mutta esityspaikkoja ei ole sillä teatterit eivät halua ottaa riskejä.”
Kiertuetoiminnan kehittäminen yhteistyöllä. Teattereihin säännöllisesti muutakin esittävää taidetta kuin teatteria. Yhteistuottajia, valo ja ääniteknikkoja sekä kalustoa, jota kaikki voisivat käyttää jotakin rahaa vastaan.”
Voimavaroja yhteen jotta vaikuttavuus kasvaa
Yhteistyö kentän toimijoiden välillä, yhteistuotannot ja jopa joidenkin toimijoiden yhdistyminen koetaan oikeaksi suunnaksi, jolla kootaan pienet resurssit yhteen nykyistä vahvemmiksi, toimintakykyisemmiksi ja kestävämmiksi yksiköiksi ja tuotantoalustoiksi.
[Pitäisi] tukea yhteistyötä. Tällä hetkellä en keksi mitään muuta vaihtoehtoa toteuttaa teoksia kestävällä ja taiteilijoiden työtä arvostavalla tavalla. Jos rahoitus ei kasva, on pakko keksiä jotain toisenlaisia tapoja tuottaa taidetta.”
Toimijoiden välinen yhteistyö ja yhteistuotantojen lisääntyminen edistäisivät myös kiertuetoimintaa, kun kaikilla osapuolilla olisi intressi ottaa tuotettu esitys ohjelmistoonsa. Teoksia esitettäisiin pidempään ja taiteilijoilla olisi pidempiä työrupeamia.
Resursseja yhteen tuomalla paranettaisiin niin tuotanto-osaamista kuin markkinointiviestintää ja kehitettäisiin näiden alojen näkyvyyttä ja yleisösuhdetta. Sirkus ja tanssi tulisivat entistä tutummiksi taidemuodoiksi eri puolilla Suomea, ne saisivat uusia yleisöjä, kysyntä kasvaisi ja taiteilijoiden toimeentulo paranisi.
Avoimien kysymysten vastauksissa todettiin myös, että jos ryhdytään yhdistelemään voimavaroja ja luomaan tuotantoalustoja, sen pitäisi lähteä toimijoista itsestään eikä tulla ylhäältä päin annettuna rakenteena. Toisaalta tuotantoalustojen rahoittamista myös kritisoitiin: joidenkin vastaajien mielestä taiteilijoiden ja taiteilijaryhmien suora tukeminen olisi tärkeämpää kuin tuotantoalustojen.
Taiteilijan työn kohteleminen työnä
Toimeentulo ja perusturva huolettavat taiteilijoita nykyisessä talouspoliittisessa ilmapiirissä. Taiteilijoiden sosiaali- ja työttömyysturvan parantaminen oli kolmen tärkeimmän ajankohtaisen tavoitteen joukossa.
Avoimissa vastauksissa toistuivat taiteilijapalkka, perustulo, allianssimalli ratkaisuina taiteilijan toimeentulon tukemiseksi. Taiteilijan toimintaa tulisi kohdella työnä samalla tavalla kuin muilla elinkeinonaloilla.
Taiteilija-apurahat tulee muuttaa palkoiksi.”
Perustulo (Ranskan malli): tietyn verran esityksiä ja töitä vuodessa niin saat kuukaudessa perustulon omien tulojen lisäksi.”
Kolmen tärkeimmän nyt edistettävän asian kärkeen nousi kuitenkin vapaan kentän rahoituksen ja yhteisöjen toiminta-avustusten nostaminen. Sen nähdään luovan lisää työtä alalle ja vahvistavan ammattimaista tuotantotoimintaa aloilla, käy ilmi vastauksista avoimiin kysymyksiin.
Esittäviin taiteisiin soveltuvia kansainvälistymis- ja vientitukia tulee kehittää
Kyselyssä kartoitettiin myös sirkuksen ja tanssin ammattilaisten kansainvälistymisen edistämiseen liittyviä tekijöitä ja haasteita. Nykyisten matka-apurahojen tai liikkuvuustukien ei koettu soveltuvan kovin hyvin esittävän taiteen tekijöille tai ulkomaan vierailuille lähteville ryhmille.
Matkatukimuotoja kaivattiin lisää ei pelkästään vierailuihin vaan myös kansainvälisen yhteistyön ja yhteistuotantojen edistämiseen. Kansainvälinen työ on yhä enenevässä määrin vastavuoroista vaihtoa eikä pelkästään vientiä tai keikkailua, vastauksissa arvioitiin. Vaikka valtaosa vastaajista kaipasi lisää tukea, osaamista ja asiantuntemusta kansainvälistymiseen, osa oli sitä mieltä, että nyt ei ole aika edistää kansainvälistymistä, vaan ensin tulee laittaa kotimaan olosuhteet kuntoon.
Taiteen soveltavan käytön edistäminen yhteiskunnassa jakoi vastaajia monella tavalla. Toisten mielestä sitä tehdään jo paljon ja mahdollisuuksia on, mutta pitäisi kehittää tietoisuutta asiasta ja rahoitusmahdollisuuksia hyte-puolelta. Joidenkin mielestä tulisi kehittää yhteyksiä, tietoa ja ymmärrystä sote-/hyte-toimijoiden ja taidetoimijoiden välillä; yksittäisten taiteilijoiden on vaikea päästä mukaan toimintaan.
Sirkuksen ja tanssin vapaa kenttä ja VOS-toimijat ovat samassa veneessä
Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus järjesti yhdessä Cirko – Uuden sirkuksen keskuksen kanssa 6. toukokuuta keskustelun kulttuuripoliittisesta selonteosta, jota Taiken edustajat esittelivät. Samoja aiheita nousi esiin myös tässä tilaisuudessa, jossa oli läsnä noin 30 kuulijaa.
Läsnäolleita taiteilijoita puhuttivat aluksi pitkään perustavanlaatuiset kysymykset esittävien taiteiden yleisösuhteesta. Nuorimmat sukupolvet puuttuvat katsomoista: Taidetestaajat on monelle 8-luokkalaiselle ensimmäinen kerta missään esityksessä, kertoivat kokemuksestaan hankkeessa mukana olleet taiteilijat.
Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Kaisa Rönkkö peräänkuulutti taiteen ja kulttuurin vaikuttavuuden parempaa osoittamista, jotta sektorin merkitys yhteiskunnalle ymmärretään tulevaisuudessa paremmin.
Keskustelussa nostettiin esiin myös sirkuksen ja tanssin kentän vaatimattomat toimintaresurssit. Niin sanotut isotkin tuotannot isolle näyttämölle, vaikkapa Tanssin taloon, tehdään usein kengännauhabudjetilla, keskustelussa kuvailtiin.
Taiken erityisasiantuntija Salla Mistola muistutti, että Taikessa on pitkään ollut esillä ajatus myöntää isompia avustuksia, mutta harvemmille toimijoille, kun jaettava potti ei kasva. Tällä tavoiteltaisiin suurempaa vaikuttavuutta. Tätä tukisi myös pienten resurssien tuominen yhteen, jotta voidaan saada aikaan enemmän tai vaikuttavampaa.
Yhteistyön ja yhdistymisen hyödyt kyllä tunnistetaan kentällä, mutta pientä epäilystäkin on. “Miten yhdistymiseen kannustetaan? – On pelko, että meiltä leikataan, jos yhdistämme resurssit jonkun toisen kanssa”, yleisöstä kommentoitiin.
Keskustelussa myös toivottiin, että vapaita ja VOS-toimijoita ei laitettaisi vastakkain, sillä tulevat leikkaukset osuvat kipeästi molempiin. Päin vastoin, yhteistyö voisi auttaa kumpiakin.
Tekstissä olevat sitaatit ovat suoria lainauksia kyselyn vastauksista.
lisää aiheesta
Kulttuuripoliittisesta selonteosta opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) sivuilla