Suomalaisessa sirkuksessa tapahtuu nyt paljon
Sirkus Finlandia käynnistää 50-vuotiskiertueensa huhtikuussa, ja samaan aikaan nykysirkusta nähdään laajasti eri puolilla maata – Helsingistä Ouluun ja Kittilään asti. Oulun kulttuuripääkaupunkiohjelmistossa nähdään monipuolisesti huippusirkusta, ja syyskuussa Helsinki saa upouuden, ison nykysirkusfestivaalin, Helsinki Circus Festivalin.
Tuorein sirkusuutinen on, että nykysirkustaiteilija Kalle Nion teos Tempo valittiin Venetsian biennaalin arvostettuun tanssiohjelmistoon 2026. Hän on toinen valittu suomalainen koko tanssiohjelmiston historiassa.
Suomi on maailmanlaajuisesti yksi nykysirkuksen huippumaista
Circus & Dance Finlandin sirkustilastoista selviää, että kotimaisella sirkuksella on vuosittain lähes puoli miljoonaa katsojaa. Huomionarvoista on, että katsojista reilusti yli puolet on ulkomailla. Vuonna 2024 suomalaista sirkusta nähtiin lähes 30 maassa – Euroopan lisäksi mm. Uudessa Seelannissa ja Etelä-Koreassa.
Mutta Suomessa sirkustaidettamme ei vielä tunneta. Koosteesta Sirkustaide Suomessa nyt aukeaa, että sirkuksen tuotanto- ja esitysmahdollisuuksia on Suomessa vähäisesti. Varmistaakseen toimeentulonsa monet suomalaiset sirkusryhmät esiintyvät ulkomailla, jossa on isoja ulkoilmatapahtumia ja kehittyneemmät rakenteet sirkustaiteelle.
Me haluamme, että tulevaisuudessa suomalainen nykysirkus saavuttaa yhä useammin myös kotimaiset näyttämöt ja pääsee lumoamaan myös meidät suomalaiset.
Sirkustaide lisää hyvinvointia ja buustaa alueellista vetovoimaa
Miksi sirkusta tarvitaan yhteiskunnassa? Me elämme maailmassa, jossa sivistyksen perusarvot ja demokratia ovat rapistumassa, ja vastakkainasettelu omissa kuplissaan elävien ihmisten välillä lisääntyy. Fyysinen läsnäolo ja aidot kohtaamiset ovat digitalisaation ja loputtomien etäkokousten myötä muuttumassa pikseleiksi.
Mutta sirkus tekee päinvastoin! Sirkusyhteisö on kansainvälinen, avoin, värikäs ja täynnä elämää. Sirkus muistuttaa meitä aidosta, jaetusta tilasta, jossa asiat tapahtuvat oikeasti, fyysisesti, lihallisesti. Syvää ja kokonaisvaltaista eläytymisen ja kohtaamisen tunnetta ei voi tallentaa, striimata tai klikata. Se pitää kokea.
Monipuoliseen taide- ja kulttuuritoimintaan panostamalla yhteiskunta voi vaikuttaa kansalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Sirkusharrastus voi esimerkiksi tukea laaja-alaisesti lasten ja nuorten hyvinvointia ja ehkäistä syrjäytymistä. Toisaalta kulttuuritarjonta lisää myös kuntien ja alueiden vetovoimaa, pitovoimaa ja verotuloja.
Lisätiedot ja kuvat: