Tutkimusten mukaan tanssi vahvistaa henkistä, fyysistä ja sosiaalista hyvinvointia. Taiteen, kulttuurin ja liikunnan lajeista tanssi monissa muodoissaan kiinnostaa niin nuoria kuin ikäihmisiä, joiden kokonaisvaltaista hyvinvointia tanssi edistää erityisen hyvin. Tanssi on suositumpaa kuin koskaan! Katso kokoamamme viisi faktaa tanssista.
Tanssi on todistetusti yksi parhaista terveyttä edistävistä liikuntamuodoista – se esimerkiksi parantaa mielialaa ja vähentää stressiä. Tanssissa yhdistyvät myös sosiaalisuus, yhteisöllisyys sekä aivojen aktivointi ja kognitiivisten taitojen ylläpito. Toisaalta tanssi myös tuottaa ja työllistää. Ja usko tai älä, tanssin katsominen lisää empatiaa!
Olemme koonneet viisi faktaa tanssista, jotka todistavat tanssin elinvoimaa ja tuovat konkreettisesti esiin tanssin hyvää tekeviä vaikutuksia:
1. Tanssi on yksi suosituimmista harrastuksista
Tuoreimmassa Tilastokeskuksen vapaa-aikatutkimuksessa 10 vuotta täyttäneistä suomalaisista 13 % ilmoitti harrastavansa jotakin tanssilajia, mikä on samaa tasoa soittoharrastuksen kanssa (14 %) ja huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi jalkapallon harrastaminen (5 %).
Väkilukuun suhteutettuna se tarkoittaa yli 700 000 tanssinharrastajaa. Nuorempien lajikirjoon kuuluvat katu- ja showtanssi, erilaiset nykytanssilajit ja baletti. Vanhemmissa ikäluokissa korostuvat pari- eli seuratanssit, joka on edelleen suosituin tanssilaji. Se on myös laji, jota miehet ja naiset harrastavat suunnilleen yhtä paljon. 65 vuotta täyttäneistä miehistä jopa 17 % kertoi harrastavansa seuratansseja. [1] [2]
Opetus- ja kulttuuriministeriön 2017 ja 2019 tekemissä valtakunnallisissa harrastuskyselyissä parkour, street- ja show-tanssi ja muu tanssi ovat olleet peruskoululaisten kärkitoiveita harrastus- ja liikuntamahdollisuuksiksi. [3]
Suomessa toimii yhteensä noin 160 tanssikoulua ja -seuraa, jotka kuuluvat tanssialan järjestöihin ja liittoihin. Lisäksi eri puolilla maata on reilusti yli sata yksittäistä toimijaa ja opistoa, jotka tarjoavat tanssinopetusta. Tanssia voi harrastaa missä päin Suomea hyvänsä – kurssitarjontaa on Hangosta Utsjoelle. Monilla paikkakunnilla oppilaitokset tekevät myös yhteistyötä päiväkotien, peruskoulujen, lukioiden, lastenkulttuurikeskusten ja vanhainkotien kanssa.
Pitkäjänteisesti etenevään tanssin taiteen perusopetukseen osallistuu noin 40 000 lasta ja nuorta. [4]
Yhteisöllinen tanssiharrastus luo puitteet lasten ja nuorten terveellisille elämäntavoille. Lajista riippumatta tanssi antaa tilaa lasten ja nuorten luovuudelle, se ehkäisee syrjäytymistä sekä lisää keskittymiskykyä ja kärsivällisyyttä. Ja ennen kaikkea: tanssin harrastaminen on hauskaa!
[1] Suomen virallinen tilasto (SVT): Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu]. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/index.html & Taulukot: Kulttuuriharrastukset https://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__eli__vpa__Kulttuuriharrastukset/
[2] Vapaa-ajan osallistuminen [verkkojulkaisu]. Kulttuuriosallistumisen Muutokset 2017, 3. Soittamista harrastetaan yhtä aktiivisesti kuin 20 vuotta sitten. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2022]. Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vpa/2017/01/vpa_2017_01_2018-11-21_kat_003_fi.html
[3] Opetus- ja kulttuuriministeriö https://okm.fi/-/viidennes-koululaisista-ilman-mieluisaa-harrastusta-ylakoululaisista-jopa-kolmannes ja Koululaiskyselyn 2019 tulokset
[4] Suomen Tanssioppilaitosten Liitto STOPP ry https://stopp.fi/
2. Tanssi tekee meistä fiksumpia
Tanssi on tutkimusten mukaan yksi parhaista terveyttä edistävistä liikuntamuodoista. Tanssissa yhdistyvät liikunta- ja kuntovaikutukset, mutta myös sosiaalisuus, yhteisöllisyys sekä aivojen aktivointi ja kognitiivisten taitojen ylläpito. [5]
Tanssissa toteutuu ajatus siitä, että mieli ja keho ovat yhtä. Tasapainon, voiman ja kestävyyden lisäksi tanssimiseen vaaditaan keskittymistä, luovuutta ja muistia sekä sosiaalista vuorovaikutusta. Tanssiessa aktivoituvat useat aivojen alueet, mikä tekee meistä parempia ongelmanratkaisussa kaikilla elämänalueilla. [6]
Eräs tutkimus tarkasteli, miten eri liikuntamuodot vaikuttivat iäkkäiden japanilaisnaisten terveyteen ja toimintakykyyn. Tuhannen naisen terveyttä, liikkumista ja toimintakykyä mitattiin kahdeksan vuoden ajan. Tutkijat huomasivat, että tanssi näytti pienentävän japanilaisnaisten riskiä toimintakyvyttömyyteen 73 % verrattuna naisiin, jotka eivät tanssineet. Yhdelläkään muulla liikuntamuodolla ei huomattu olevan yhtä vahvaa yhteyttä toimintakyvyn säilyttämiseen. [7]
Tanssiharrastus parantaa myös mielialaa ja vähentää stressiä: rytmisen liikkeen on osoitettu saavan aikaan endorfiinien vapautumista, mikä vaikuttaa positiivisesti ihmisen oloon. [8]
Koulussa tanssin on havaittu rakentavan vuorovaikutusta, yhteishenkeä ja voimaantumista ryhmissä, joissa oppilailla ei ole yhteistä puhuttua kieltä. Suomessa tehdyn tutkimuksen mukaan tanssi tukee lisäksi niiden lasten akateemisten taitojen kehittymistä, joilla esiintyy esimerkiksi autismin kirjon tai tunne-elämän häiriöitä, oppimishäiriöitä ja kognitiivisia häiriöitä. [9]
Tanssi auttaa meitä siis pärjäämään elämässä – ja tekee meistä suorastaan fiksumpia.
[5] Anna-lehti https://anna.fi/hyvinvointi/liikunta/tanssi-itsesi-terveeksi-10-hyvaa-syyta-panna-jalalla-koreasti
[6] Peter Lovatt – Psychologist and dancer https://youtu.be/ihCh5wzNjYY
[8] CNN https://edition.cnn.com/2017/06/08/health/health-benefits-of-dancing/index.html
[9] Taideyliopisto: Tanssi liikuttaa koululaisia, rakentaa yhteisöllisyyttä ja tukee oppimista https://www.uniarts.fi/artikkelit/uutiset/tanssi-liikuttaa-koululaisia-rakentaa-yhteisollisyytta-ja-tukee-oppimista/
3. Tanssin katsominen lisää empatiaa
Tanssia kannattaa käydä katsomassa monesta syystä. Tanssin katsojat kokevat saaneensa esityksistä iloa, uusia ajatuksia ja esteettistä nautintoa. [10]
Tanssin katsominen lisää empatian kokemusta ja vaikuttaa samoihin aivo-osiin kuin itse tanssiminen. Siksi tanssia katsoessa tuntuu melkein siltä kuin itsekin liikkuisimme.
Empatian kokemus on aivoissa laaja ilmiö, johon liittyvät muun muassa peilineuronit. Peilineuronit aktivoituvat, kun tulkitsemme toisen liikkeitä ja eleitä. Empatian syntymiseen vaikuttavat myös aivoalueet, jotka liittyvät muistoihimme, sekä vallitsevaan tunnetilaamme. [11]
Tanssissa peilineuronit saavat aikaan sen, että aivot ikään kuin virittyvät samalle taajuudelle. Kun näemme toisen ihmisen aloittavan jonkin liikkeen, olemme heti valmiit reagoimaan siihen – meillä on yhteys toisiimme. [12]
Tanssiesityksissä käyminen on suunnilleen yhtä suosittua kuin klassisen musiikin konserteissa tai suurissa stadionkonserteissa käyminen – suosituimmuuslistan sijalla 10. Tärkein syy tanssiesityksessä käymiseen on elävän esityksen kokeminen. [13]
[10] Tanssin tiedotuskeskus, 2017. https://www.danceinfo.fi/uutiset/kyselytutkimus-teatteri-ja-tanssiesityksissa-kayminen-parantaa-elamanlaatua/
[11] Neurotieteilijä Hanna Poikonen. Tanssia aivoissa -podcast https://www.tanssintalo.fi/ajankohtaista/tanssin-talon-podcast-vie-matkalle-liikkeessa-oleviin-aivoihin
[12] Hanna Poikonen, Yle Efter Nio 4.2.2019 https://areena.yle.fi/1-50062185
[13] Suomalaisten teatterissa, tanssiesityksissä ja oopperassa käynti 2016. Kantar/ TNS. https://www.danceinfo.fi/wp-content/uploads/2017/06/Teatterissa-tanssiesityksissa-ja-opperassa-kaynti-2016_Raportti.pdf
4. Tanssi tavoittaa
Tanssia on voinut nähdä eri puolilla Suomea joka viikko jopa yli 50 esityksessä aina viime vuosiin asti, ja katsojia on ollut vuosittain lähes puoli miljoonaa. [14] Koronavuodet 2020 ja 2021 lamauttivat esitystoiminnan, joka on nyt pikku hiljaa elpymässä.
Kokoontumisrajoitusten aikana tanssia katsottiin ja harrastettiin olohuoneissa – ja näin saatiin myös uusia ihmisiä kokemaan tanssia. Vuonna 2020 suomalaiset latasivat ja katsoivat verkkoon striimattuja esityksiä ja tallenteita yhteensä yli miljoona kertaa – tästä luvusta suurimman osan muodostavat Kansallisbaletin Stage24-palvelun sisällöt. Suomalaiset tanssielokuvat kokosivat lähemmäs 50 000 katsomiskertaa. [15] [16]
Suomen pohjoisin ammattitanssiryhmä Rimpparemmi toimii Rovaniemellä, ja vakiintuneita tanssiryhmiä on isoissa kaupungeissa eri puolilla Suomea. Vanhin suomalainen tanssiteatteri, Raatikko, täytti juuri 50 vuotta – ja Suomen Kansallisbaletti taas juhlii 100-vuotisjuhliaan vuonna 2022. Helsingin kansainvälinen balettikilpailu järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1984 ja toteutuu vuonna 2022 jo yhdeksännen kerran.
Tanssitapahtumia järjestetään vuosittain reilusti yli kolmekymmentä kaikenlaisiin tanssilajeihin liittyen. [17]
Erityisen merkittävä asia tanssiyhteisölle on ollut kauan kaivatun Tanssin talon avautuminen vuonna 2022. Kyseessä on kaiken tanssin talo, jossa nähdään niin kotimaisia ja kansainvälisiä nykytanssin huippunimiä kuin vaikkapa rock & swing -tanssin SM-kilpailuja ja katutanssilajeja.
[14] Tanssin tiedotuskeskus https://www.danceinfo.fi/tietoa-alasta/
[15] Tanssin tiedotuskeskus: Esitykset ja yleisötyö verkossa 2020 (vapaat ryhmät) https://www.danceinfo.fi/wp-content/uploads/2021/06/Esitykset-ja-yleisotyo-verkossa-2020.pdf
[16] Tinfo: Esittävän taiteen tilastot – teatterin, tanssin ja sirkuksen vuosi 2020, s. 79 https://www.tinfo.fi//documents/esittavantaiteentilastot_2020_web.pdf
[17] Tanssin tietopankki: Tapahtumat https://www.danceinfo.fi/infobank-category/tapahtumat/
5. Tanssi tuottaa ja työllistää
Suomessa on arviolta reilut 1000 tansssitaiteilijaa. Vuonna 2020 maassa oli yhteensä noin sata esiintyvää tanssiryhmää ja -toimijaa. Tanssin ammattilaisopintoja voi suorittaa kymmenessä oppilaitoksessa eri puolilla Suomea, ja alan ammattilaisia valmistuu vuosittain noin 80. [18]
Tanssi, niin kuin esittävät taiteet yleensäkin, on työvoimavaltainen ala, jonka tukieuron työllistävä vaikutus on merkittävä. Tanssitaiteeseen osoitetut resurssit johtavat suoraan taiteilijoiden ja muiden alojen osaajien palkkaamiseen. Suurin osa tanssiammattilaisista työskentelee freelancereina – työsuhteet ovat usein lyhyitä ja osa-aikaisia.
Jos resursseja leikataan, suora seuraus monille on työttömyys. Esittävien taiteiden alalla työllisyys on viimeisen vuosikymmenen aikana vähentynyt.
Kun valtio tukee taidetta ja kulttuuria 1,3 miljardilla eurolla, se tuottaa koko alalla 14 miljardin tuotoksen. Pelkästään esittävä taide (sis. taiteilija-, näyttämö- ja konserttitoiminnan) yltää yli yhden miljardin euron vuosituotokseen. [19]
Esittävien taiteiden toimialalla tuotos on kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana yli 50 %. [20]
Opetus- ja kulttuuriministeriön taide- ja kulttuurirahoituksesta (budjettiluku 29.80) tanssi saa vaatimattomat 2 %. [21]
Tanssi on kehittyvä luovan talouden osa ja yksi kansainvälisesti suuntautuneimmista kulttuurin aloista Suomessa. Tanssija voi työllistyä esiintyvänä taiteilijana, opettajana tai ohjaajana, mutta yhtä lailla asiantuntijaksi tai soveltaviin tehtäviin sosiaali- ja terveysalalle.
Koreografi voi viedä työpajoja vanhainkoteihin [22], tehdä esityksen vapautumisvaiheessa olevien vankien kanssa [23] tai pyrkiä osallistavalla toiminnalla kitkemään koulukiusaamista [24]. Tanssitaiteilijan kehollista kykyä ja ymmärrystä tarvitaan myös yhä enemmän vastapainoksi sille, että työelämässä toimiminen on siirtymässä etänä tapahtuvaksi, ruudun äärelle.
[18] Tanssiala Suomessa https://www.danceinfo.fi/tietoa-alasta/
[19] Kulttuurialan kehitys 2010–2019 ja kulttuurialan vaikutus työllisyyteen ja julkiseen talouteen. Taloustutkimus 2021. https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/12/Kulttuurialan-kehitys-2010_2019-ja-kulttuurialan-vaikutus-tyollisyyteen-ja-julkiseen-talouteen.pdf
[20] Taloustutkimus 2021. S. 7. https://kulttuurijataide.fi/wp-content/uploads/2021/12/Kulttuurialan-kehitys-2010_2019-ja-kulttuurialan-vaikutus-tyollisyyteen-ja-julkiseen-talouteen.pdf
[21] Valtion kulttuurirahoitus Suomessa vuonna 2019. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore, 2021. s. 67 https://www.cupore.fi/images/tiedostot/2021/cuporen_tyopapereita_13_mahdollisesti_kulttuuria.pdf
[22] Pirkanmaan kulttuuripalvelutarjotin https://www.danceinfo.fi/artikkelit/mita-kohtaamisia-pirkanmaan-kulttuuripalvelutarjotin-monipuolistaa-kulttuuritoimijoiden-ja-hoitolaitosten-valista-yhteistyota/
[23] Compañia Kaari & Roni Martin / Tanssin talo https://www.tanssintalo.fi/ohjelma/porttiteatteri-ja-compania-kaari-roni-martin
[24] Break the fight! https://breakthefight.com/